sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Paljasta pintaa

Kun kesä ja helle löytää tiensä tänne koti-Suomeen, myös naikkosten vaatteet alkavat mystisestä vähentyä. Näin myös on käynyt omalla kohdallani enemmän tai vähemmän radikaalisti.

Joskus murrosiän aikoihin tämä tyttö keksi tissit. Tai kyllähän sitä tissejä oli toivottu ja nähty ihan pikkutytöstä asti, mutta jossain vaiheessa ne sitten oikeasti ilmestyivät minullekin. No, pitihän niitä sitten innoissaan vähän esitelläkin. Ymmärsin kuitenkin jossain vaiheessa, että tämän kokoisen poven esitteleminen ei ole erityisen fäshöniä, ja herättää varsin ikäviä reaktioita miehissä. Olen ihan mielissäni, jos mies intopiukeana tutkailee etuvarustustani makuuhuoneen puolella, mutta muuten olen asiasta aika vaivaantunut.

En ole pitkiin aikoihin saanut mitään vaivaannuttavaa palautetta tai katseita poveani kohtaan. Ehkä syynä on pylly- ja sääriystävällisempi muoti tai planeettojen asennot. Mutta nyt hellepäivinä siihen on tullut muutos! Tätä muutosta en koe kovin positiivisena asiana. Ymmärrän kyllä, kuinka kaksi palloa leuan alla ovat erittäin mielenkiintoiset ja tuntemuksia herättävät. Kyllä asianomainen itsekin hyvin usein vilkaisee, jos tissivako on jollain neitokaisella esillä. Mutta pyydän, arvoisat lukijat, tehkää tissitirkistely mahdollisimman hienovaraisesti. Älkää ainakaan kommentoiko asiaa, sillä se ei varmasti ilahduta ketään (ehkä poikkeuksena murrosikäiset epävarmat tytöt - mutta ei niiltä pilluakaan saa.) Nyt joku varmaan älähtää, että naiset itse kerjäävät tissihuomiota pukeutumisella. Niin varmasti monet tekevätkin. Mutta sitten on niitä olosuhteiden uhreja, joilla on hugelollot myös hellepäivinä! :D

Viime vuosina on ollut paljon puhetta, että pylly on nykyään SE juttu. Mutta empiiristen tutkimusteni jälkeen uskon, että takamuksen vallankumous on pelkkää utopiaa.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Hellustelua

Treffailin Juhaa tässä vähän aikaa sitten. Tälläkin kertaa treffit venyivät lähes kolmipäiväisiksi, sillä mieshän asuu kaukana minusta.

Juha tosiaan oli ehdottanut treffejä jonkun elokuvan merkeissä. Omasta mielestäni elokuvan katsominen on huono idea treffeille, jos toista ei tunne kovin hyvin. Itse ainakin haluan mielummin tutustua toiseen kuin töllöttää Brad Pittiä. Emme siis katsoneet elokuvaa, vaan joimme hiukan viiniä luonani jutustellen. No, okei. Oli se telkkari kuitenkin auki.

Kun Juha oli aikeissa lähteä, ehdotin yöksi jäämistä. Koska olen ennalta-arvattavan helppo tapaus, hän oli tajunnut ottaa jopa hammasharjansa mukaan.

Lähennyin Juhan kanssa aika paljon kyseisenä iltana. Tai en kyllä muista, oliko kyseessä ensimmäinen vai toinen ilta. Mutta enihau, keskustelimme aika paljon perhesuhteista ja elämästä yleensä. Puhuimme myös entisistä seurustelusuhteista - hänen aloitteestaan. Kävi ilmi, että miehen ensimmäinen tyttöystävä oli satuttanut erittäin pahasti, minkä takia hän oli pitkään vältellyt naisjuttuja.

Voin varmaan skipata ne tylsät jutut, mitä päivisin teimme. Kivaa kyllä oli, mutta nyt puhutaan siitä olennaisimmasta: Sain hipliä ja kieltä, mutten vieläkään kikkeliä. Selvitin myös, miksen saanut sitä viimeksi. Juha sanoi jostain syystä jännittävän seksiä kanssani aika paljon. Sain muutaman kerran startattua pelin, mutta sitten se taas äkkiseltään sammui. Niinpä päätin asettaa itselleni tavoitteeksi päästä maaliviivalle käsi- tai suupelillä. Toisella kertaa se onnistuikin, ja Juha vaikutti erittäin tyytyväiseltä siihen. Minua taas vähän harmittaa, ettemme päässeet pidemmälle, sillä näemme seuraavan kerran viikon-parin päästä. Se taas saattaa tarkoittaa sitä, että hän jännittää yhtä paljon kuin viimeksi. Jos taas olisimme päässeet aktiin asti, paineet olisivat varmasti lähteneet sillä. Toivon, ettemme ole taas lähtöpisteessä.

Useamman päivän treffimaratonista jäi kyllä hyvä tosi hyvä fiilis. Mutta. En tiedä olenko kovin ihastunut. Juha on hirmu mukava, hauska, hyvännäköinen, kiva pussailija ja niin edelleen. Itseasiassa hän on hyvin pitkälti sellainen mies, josta pidän. Mutten tiedä omista tunteistani. Minua hiukan häiritsee, etten ajattele häntä nukkumaan mennessä tai herätessä, kuten yleensä ihastuneena. En myöskään tunne kovin suurta jännitystä nähdessäni hänen nimen vilkkuvan puhelimeni näytöllä. Juha taas vaikuttaa aika ihastuneelta minuun. Minulla on sellainen olo, että hän hakee suhdetta. Enkä tiedä, mitä ajattelen siitä.

Voi olla, että tämä seksittömyys vähän verottaa ihastumistani, sillä toimiva seksielämä on minulle kovin tärkeää. Mutta kuinka julmaa olisi lopettaa vaikka parin kuukauden tapailu, jos huomaa, ettei seksi toimikaan?

perjantai 7. toukokuuta 2010

Herääminen

Heräämiseni tapahtui jo viime syksynä, mutta haluan kertoa siitä vielä näin jälkeen päin.

Olin ystäväni kanssa parantamassa maailmaa eräs arki-ilta. Illan aikana saimme aikaan punkkuhuulet ja idean järjestää toisillemme sokkotreffit. Vieläkään emme ole näitä treffejä toisillemme järjestäneet, mutta silti koin oppineeni illasta paljon.

Olemme tämän ystävän kanssa erittäin läheisiä ja hyvin erilaisia - erityisesti miesmaultamme. Niinpä aloimme sokkotreffit mielessä keskustella siitä, millainen se unelmien mies oikein olisi. Olin siihen asti aina ajatellut pitäväni puheliaista ja itsevarmoista miehistä. Sitten heräsin siihen, että ystäväni ihannoi sellaisia, kun taan itse en oikein voi edes sietää niitä ominaisuuksia! Tajusin, että kuvitelmani pohjautuivat ensimmäiseen ihastukseeni, joka oli tosi iso persoona. Mutta sen jälkeen, kun täytin 15 olen viihtynyt enemmän vähän hiljaisten ja herkkien miesten kanssa. Ehkä kyse ei ole niinkään hiljaisista miehistä, vaan niistä, joilla ei ole tarvetta olla koko ajan valokeilassa.

Ehkä olen itse niin näkyvä persoona, että rauhallisempi mies tasoittaa minua.

Hassua, mutta monien mielestä naiselliset piirteet miehessä ovat minusta aika viehättäviä. Haluan, että mies osaa itkeä. Hiljaisuus tai kaukaisuus miehessä herättää minussa sellaisen mysteerinpurkuhalun. Tosin tottakai haluan miehen, jonka kanssa voi puhua mistä tahansa. Tajusin myös, että olen tapaillut miehiä, joista suurin osa on ollut aika naisvaltaisella alalla. Minulla taas ei ole mitään hoitoviettiä enkä ole kovin lapsiystävällinen. :D

Mutta sitten sänkyasioissa meneekin nämä minut toiveet ihan päälaelleen. Seksissä jopa törkeä itsevarmuus on hirmu kuumaa. Siinä on vain jotain erittäin seksikästä, kun mies tietää, että hänellä on jotain mistä minä pidän. Olen pohtinut, että itsevarma petikumppani, joka ei välttämättä ole niin kummoinen tekniikan puolesta, on parempaa peuhimisseuraa kuin mies, joka tietää monet niksit, mutta häviää itsevarmuudessa. Jep, voin suoraan sanoa, että sängyssä tämä neiti haluaa vikistä ja jättää viemiset miehelle.

maanantai 3. toukokuuta 2010

klara vappen!

Haluan kertoa vähän vapustani. Se alkoi ja loppui erittäin rauhallisissa merkeissä. Suurin draama tapahtui vappuaattona, kun vuokranantaja päätti tehdä vittumaisesti, mikä johti siihen, että tämä neitokainen etsii nyt uutta asuntoa tai elättäjää (vink, vink). Mutta ei avauduta siitä sen enempää.

Tosiaan vappu oli rauhallinen. Miesrintamalla ei mitään uutta ja veren alkoholipitoisuus säilyi hyvin alhaisena läpi viikonlopun. Ihan hyvä näin, sillä tasan vuosi sitten en olisi voinut kuvailla työväenjuhlaa näin. Ehkä olen ottanut jotain opikseni? Tai sitten olen vain tuuduttautunut siihen, että saan pian PEEENISTÄ. Jep, minulla on treffit Juhan kanssa piakkoin. Eikä deittailun säännöt ole minulle kovin tutut.

En tosiaan osaa sanoa, kuinka hyväksyttävää minun olisi paneskella menemään jonkun toisen miehen kanssa. Periaatteessa tuntuisi erittäin typerältä "säästellä itseäni" jollekin, jota en oikeastaan tunne, ja jonka olen tiennyt erittäin vähän aikaa. Vieläpä, kun tämä Joku asuu jossain Huitsin-Nevadassa. Niin, ja kun en ole oikein ole ihastunut häneen. Kiinnostunut joo, mutten kyllä kulje hattarapilvissä eivätkä hyönteiset pippaloi masussani.

Toisaalta taas en kyllä yhtään tiedä, minkälainen suhde voisi syntyä, jos heti alussa hyppelisi sängystä toiseen. Tästä taas päästään siihen, haluanko edes suhdetta nyt. Ainhan sellaista kivaa tapailua ja hengailua kaipaa, mutta seurustelu. Äh.

Okei, ajattelen liian pitkälle. Sitä paitsi tosiasia on, että enpä minulla ole kovin kiirettä ollut miesrintamalla pitkään aikaan. Joten en tiedä, tarvisiko minun näitä edes pohtia. Toisaalta taas, hyvinkin kiinnostavien tapauksien kanssa olen ollut yhteyksissä...

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Inventaario

Sain jostain päähäni tarkistaa omistamieni kortsujen päiväykset. Yksi täysi paketti jäi varastoon, mutta jouduin heittämään puolikkaan paketillisen roskiin, kun päiväykset olivat menneet viime joulukuussa. Nou hätä, viime kerrasta on (ikävä kyllä) pidempi aika kuin muutama kuukausi, niin ei ole vanhoilla kumeilla paukuteltu.

Niin, että muistakee katsoa niitä päiväyksiä välillä!