Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juha. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. lokakuuta 2012

BB - Bored of being Bored

Hej på dig! Täällä on ollut vähän hiljaista, koska minulla ei oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Ei miehiä mailla halmeilla. Tai no yhdellä kurssilla on eräs miekkonen. Sellainen kunnon flirtti. Varattu flirttailija tottakai. En oikein tiedä, mitä sekin tyyppi oikein haluaa. Hän on kutsunut minua illan viettoihin, ja haluaa kurssilla kovasti olla kyseenomaisen naikkosen läheisyydessä. Mukavahan minusta on saada huomiota, mutta ei tuollaisista miehistä tiedä, mitä ne oikein yrittää.

Tapasin pitkästä aikaa mun entistä poikasytävääni Juhaa. No, sekään ei menyt ihan nappiin. Juha on alkanut seurustelemaan joskus alkuvuoden puolella. Olen tästä ollut ihan tietoinen, ja mielestäni Juha on niin ihana ihminen, että hän todellakin ansaitsee jonkun kivan misun. Juha löysi tiensä samaan baariin, missä olin viettämässä iltaa. Hänen parempi puoliskonsa oli myös mukana. Minulla tottakai oli sen verran pelisilmää, etten mennyt kyselemään kuulumisia hänen tyttöystävänsä läsnäollessa. Myöhemmin illalla kun Juha nojaili tiskiin parin kaverinsa kanssa, menin koputtamaan hänen olkaansa. Mies halasi minua erittäin vaivaantuneesti. Kun vaihdoimme kuulumiset, Juha oli ihan jännittynyt. Hän ilmeisesti pelkäsi minun hyppäävän hänen kimppuunsa, repivän hänen vaatteensa tai järjestävän jonkun shown. Aikomukseni oli tosissaan vain kysyä, miten hänen elämässään nykyään kulkee. Kerroin tottakai myös nähneeni unta, jossa Juha oli kertonut minulle kihlautuneensa. Näin ei kuulemma tosielämässä ollut. En viitsinyt keskustella Juhan kanssa pidempään, tai mies olisi varmaan pyörtynyt jännityksestä.

Olen myös kohdannut Eksän muutaman kerran, mutta ehkä kerron siitä joskus toisten, kunhan saan ajatukset kyseisestä asiasta kokoon.

Eli ei uusia ihania kolleja näköpiirissä. Mutta katsotaan kunhan ensin saadaan kunnolla Halloween käyntiin. Jospa sitä vaikka esittäisi lorttoa tänä vuonna.

torstai 26. toukokuuta 2011

Desperate actions

Olin viettämässä iltaa työporukan kanssa. Viini virtasi kun saunottiin ja syötiin. Baariinkin suurin osa löysi tiensä. Ilta sujui todella mukavasti. Tutustuin uusiin ihmisiin, ja pidin hauskaa. Tunnelman lässäyttäjä oli Eksän uusi tyttöystävä, joka oli tietenkin eksynyt samaan paikkaan. Itseasiassa se ei menoani yhtään hiljentänyt. Päin vastoin. Vein kotiini väärän ihmisen.

Mitään välillämme ei tapahtunut. Ei se olisi ollut sopivaa. Onneksi tajusin laittaa stopin. Olen hyvin ylpeä kieltäytymisestäni, sillä aamuinen krapulapanetukseni oli jotain potenssiin 1000 sitten aikaisemmat kerrat.

Veikkaan muuten, ettei Suunnittelijasta kuulla enää tässä blogissa. Sain tietää, että hän ei taida olla tulossa sittenkään näille maille. Asia, jonka takia hän oli tänne tulossa, peruuntui vähän aikaa sitten. Herran opiskelut kyllä jatkuvat täällä syksyllä.

Sattui muuten hauska tilanne, kun olin ostamassa urheiluliivejä. Eräs miespuolinen tuttuni tuli niitä minulle myymään. Tilanne oli hämmentävä, hauska, erikoinen ja ehkä vähän flirttaileva. Hymyilin loppuillan kyseistä tapaamista.

Ystäväni alkavat olla sitä mieltä, että minulla olisi jo hyvä aika saada munaa. Näen, kuulen ja ajattelen pervouksia kaikkialla. Kuten nyt luultavasti tuossa liivien ostotilanteessakin. :D

tiistai 15. helmikuuta 2011

Miss Bean

Nolot tilanteet ovat seuraanneet minua viimeaikoina. Niitä tietysti on ollut todistamassa herra L. Viimeksi tuppauduin väärälle luennolle, ja sekoilin sanoissani opettajan kanssa. Hassua, mutta saan voimaa näistä tilanteista. Minusta on suorastaan hulvatonta nauraa itselleni.

Nyt pääni sisällä alkaa olla leppoista. Siedätyshoidan itseäni lukemalla Neidin blogia, ja nyt alan olla sinut sen kanssa, että hän tapailee Eksää sekä viettää ystävänpäivät hänen kanssaan. Kyselin Juhan kuulumisia yhteiseltä ystävältämme, ja hänellä taitaa mennä hyvin. Ajattelin soittavani hänelle sitten, kun erosta alkaa olla vähän pidempi aika. Pitäisi palautella vielä tavaroita puolin ja toisin.

Ihanaa kun kevät tulee. Tuntuu kuin olisin päässyt hoitamaan itseäni pitkästä aikaa. Olen laittautunut aamuisin enemmän kuin yleensä ja nähnyt ystäviäni.

Haluaisin tutustua paremmin L:ään. Sitten voisin uskaltaa pyytää häntä vaikka kahvillekin.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Postia pohjoisempaa

Olen entisen poikaystäväni kanssa hyvissä väleissä. Puhun nyt ihan ensimmäisestä poikaystävästäni Eksästä. Kun näemme, voimme heittää läppää. On kyllä myönnettävä, että välillämme on aika paljon seksuaalista jännitettä, vaikkemme oikeastaan flirttaile.

Nyt minulla on uusi eksä, Juha. En oikein tiedä, miten pitäisi suhtautua, kun hän juttelee minulle. En tunne olevani ilahtunut. Ehkä se johtuu siitä, että ajattelen Juhalla olevan taka-ajatuksia. Luulen hänen toivovan, että minä sanoisin haluavani palata yhteen hänen kanssaan.

Juha otti minuun yhteyttä yksi päivä. Naamakirjassa, tottakai, hän alkoi kysellä kuulumisia. Yritin vastailla hänen viesteihin normaalisti, enkä yhtään tylysti. Juha kertoi löytäneensä paitani, joka oli ollut pitkään hukassa hänen luonaan. Hienoa. Nyt erottuamme hän vasta oikeasti alkoi etsiä sitä. Juha kertoi myös saaneensa siirron samaan kouluun, missä itsekin olen. Sanoin olevani iloinen hänen puolestaan.

Jos totta puhutaan, mielummin en näkisi häntä koululla. Onneksi emme sentään opiskele samaa ainetta. En vain oikeasti haluaisi törmäillä Juhaan nyt lähiaikoina.

torstai 30. joulukuuta 2010

Kolme kirjainta

Mennään heti asiaan.

Olemme eronneet Juhan kanssa.

Viimeaikoina yhteiset hetket ovat täyttyneet kinastelusta, joten mielestäni tuo oli ihan odotettavaa. Ero oli minun päätökseni, Juha olisi halunnut vielä yrittää. Hän kuitenkin myönsi, että oli itsekin miettinyt eroa. Eroaminen kesti kolme päivää ja kolme yötä. Oli ihanaa selvittää ja nukkua toisen vieressä vielä eron jälkeenkin. Nyt aamulla Juha lähti mökkeilemään, ja pois elämästäni. Tai ei oikeastaan, sillä uskon meidän tapaavan ja pitävän yhteyttä vielä myöhemmin. Mutta nyt elämästäni lähti tärkeä ystävä, jolle pystyi kertomaan kaiken. Sitä tulen ikävöimään vielä.

Kuitenkin oloni on aika hyvä. Töissäkään en ole oikeastaan miettinyt, teinkö oikean päätöksen. Mielestäni tilanne oli todella selvä, kun näin lyhyen (puolen vuoden) seurustelun jälkeen alkaa menemään huonosti. Ei siinä tauot ja selvittelyt auta. Oltiin Juhan kanssa loppupeleissä vähän liian erilaisia. Tiedän, että tämä oli paljon helpompaa minulle kuin Juhalle. Toivon, että hän pääsee nopeasti yli tästä. Toivon sitä paljon, sillä Juha on aivan ihana ja mahtava tyyppi.

maanantai 29. marraskuuta 2010

Joulumieli

Minulla ja Juhalla on mennyt vähän paremmin. Juhlimme erästä merkkipäivää yhtenä viikonloppuna, ja se oli parasta pitkään aikaan.

Sen jälkeen emme ole nähneet kuin kahdesti. Muuten olemme pitäneet yhteyttä Skypettämällä ja puhelimitse. Huomaan, että olen ollut vähän ärtynyt tavatessamme. Ärtynyt siitä, etten saa koulu- ja työjuttuja tehtyä, kun Juha on luonani. Toisaalta taas puhelimitse meidän kesksutelumme eivät myöskään oikein toimi. En tiedä, onko tämä kaikki minun päässäni, vai onko meillä ongelmia.

Olen ollut viime aikoina niin stressaantunut (deadlineja pukkaa paljon, esimiehen kanssa on ongelmia, kaverit kyselevät, miksei minusta kuulu jne.). Itken nykyään unissani. Osaksi varmasti näistä syistä näen pelkästään ongelmia myös muissa suhteissani.

Olen nyt päättänyt kysyä Juhalta suoraan, mitä hän ajattelee suhteestamme. Olenko minä ainoa, joka voi huonosti. Tiedän kyllä, että Juha on huomannut pahantuulisuuteni ja haluttomuuteni, mutta toisaalta... Hän on kutsunut minut vanhemmilleen jouluaattona. Sekin ahdistaa, kun tuntuu, ettei meillä mene hyvin.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Ihana kamala parisuhde

Nyt olen ollut todella hiljainen kuukausia. En missään vaiheessa suunnitellut taukoa, en vain ole ajatellut bloggaamista. Sinkkuaikojen toilauluista on ollut hauska kertoa anonyymisti, ja eihän niistä asioista halua huudella ihan samalla lailla tosielämässä. Sen sijaan seurustelu on tuntunut aika tylsältä jakamisen aiheelta.

Seksi. Itseasiassa kesti pidenpään kuin odotin, että se alkoi onnistua. Vähän juhannuksen jälkeen koimme ensimmäisen panokerran. Olinko innoissani? En oikeastaan. Se oli ohi parissa minuutissa. Samoin muutamat seuraavat kerrat. Asia korjaantui siinä vaiheessa kun mainitsin, etten itse oikein ehdi mukaan. Teoriassa sen jälkeen seksi oli mahtavaa. Käytännössä Juha sai paljon enemmän huomiota kuin minä. Häntä jännitti edelleen, joten yritin lievittää jännitystä, mutta samalla oma nautinto jäi taka-alalle.

Nyt petihommat ovat rutinoituneet, eikä mies enää jännitä. Tässä vaiheessa taas omat haluni ovat kaikonneet täysin. Minusta oli paljon hauskempaa ja kiihottavampaa se vaihe, kun emme pyrkineet in-and-out-äksöniin - niin kummalta kuin se minusta tuntuukin. Periaatteessa kaikki, minkä Juha tekee, on mahtavaa, mutta fiiliksiä ei ole.

Tähän on johtanut varmasti monikin asia. Tietysti oman osuutensa on tuonut seksiasian kanssa säätäminen ja pienet riitaisuudet Juhan kanssa. Olen myös todella stressaantunut koulu ja työasioista. Esimiehestäni on tullut täysi mulkku, ja se heijastuu hänen tapaansa kohdella alaisia. Olen saanut viikottain itkeä työasioita, ja nyt olen yrittänyt hankkia muita hommia. Koulussa olen yrittänyt ottaa kiinni viimevuoden vajauksia ja olen myös hankkinut uuden erittäin työlään sivuaineen. Yritän palloilla koulun, työn ja kaukosuhteen kanssa. Olen näiden kaikkien tekijöiden takia nähnyt myös hyvin vähän ystäviäni. Tämä kaikki stressaa ja herkistää, mikä taas heijastuu minun ja Juhan kanssakäymiseen (suomeksi: riitelemme).

Miksi sinkkuus tuntuisi nyt niin ihanalta vaihtoehdolta? En osaa nauttia poikaystävästä tällä hetkellä. Miksi on niin iso kynnys sanoa tuota ääneen?

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Viikend

Olen nyt kävellyt kädessä ja pussaillut julkisilla paikoilla. En edes käsitä, miten olen voinut suhtautua siihen niin ahdistuneesti. Jälkimmäistä en edes tajunnut, ennen kuin Juha mainitsi asiasta myöhemmin. Joo. Oli kivaa.

Vietimme taas viikonlopun yhdessä. Syötiin ja juotiin hyvin yhdessä ja hänen kavereidensa kanssa.

Hiplailtiin kans aika paljon. Olen nyt ekaa kertaa ikinä livenä nähnyt kun mies masturboi. Tai no onhan sitä jotain pikku sneak peakkeja joskus nähty, mutta tää oli ihan eri juttu. Seki oli ihan huippua. :D Kaikki lähti tietenkin siitä, että itse menin pyytämään. Luulempa, että Juha pitää minua jo kunnon pervona, kun ihan avoimesti tuollaisia pyydän. Muutenkin kun saatan selittää ihan pehmoisia.

Oikeasti olen nauttinut ihan hullun paljon kaikesta hiplistä, mitä ollaan toisillemme tehty kun itse yhdyntäpuuhiin ei olla päästy. Minusta tuntuu, että koko seksittömyys on lähentänyt meitä ja saanut meidän puhumaan toisillemme avoimemmin omista haluista ja seksistä ylipäätänsä. Nyt asia on alkanut hiukan vaivaamaan, sillä selkeästi tämä on käynyt miehisyyden päälle, kun Juha ei ole ollut ihan yhtä innoissaan yrittämässä uudestaan - ja uudestaan. Olemme toki puhuneetkin asiasta. Mies on myöntänyt, että seksittömyys vaivaa mieltä. Hän sanoi, että jännitys on lähtenyt lähes kokonaan, mutta joku klikki silti on vielä kallossa. Vitsit, mua harmittaa niin Juhan puolesta. Viimeksikin oltiin niin lähellä onnistumista! Itse en nyt ajattele tuon olevan niin iso juttu, kun tiedän, että kyllä seksi vielä onnistuu ja hyvin.

Haluun vaan päästä yrittään uudestaan. Pian!

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Sika säkissä

Nyt on ollut taas hiljaista blogin puolella. Tällä kertaa se on johtunut silkasta laiskuudesta - ei niinkään tapahtumien puutteesta. Itseasiassa minulla on ollut paljon aiheita, joista olisin halunnut kirjoittaa, mutta ne eivät ole enää ajankohtaisia.

Haluan nyt kuitenkin jakaa aikasta iloisen uutisen teidän kanssanne. Sirocco seurustelee. Kenempäs muunkaan kuin Juhan kanssa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että olen kertaheitolla alkanut myös kaukosuhteeseen. Välimatka taittuu parissa-kolmessa tunnissa, mutta on siinäkin järjestelemistä, kun molemmat ovat töissä ja opiskelevat. Seurustelu-päätöksen jälkeen olen nähnyt Juhaa vain yhtenä päivänä. Puhelinlaskuni on kasvanut, joten pohdiskelen tässä paraikaa liittymän vaihtamista. :D

Poden nyt pientä identiteettikriisiä. Ensinnäkin on hyvin hankalaa ajatella seurustelevansa, kun tuota toista puoliskoa ei oikein näe. Toiseksi, olen elänyt aika tyytyväisenä sinkkuelämää, vaikka tietenkin sitä pientä sutinaa aina onkin toivonut. Nyt on jotenkin todella kummallista ajatella olevansa jonkun tyttöystävä. Olen kertonut tästä hyvin varovasti kavereilleni. Ihan kuin häpeäisin koko asiaa. En missään nimessä häpeä Juhaa, sillä hän on kaikin puolin mahtava tyyppi, ja tuntuu siltä, ettei kenelläkään ole hänestä mitään pahaa sanottavaa. Kuites, en ole ihan sinut vielä seurustelu-Siroccon kanssa.

Seksiä emme ole vielä harrastaneet. Olemme päättäneet odottaa häävuoteeseen asti. (Haha, kuiteskin menitte lankaan.) Oikeasti emme ole, mutta uskon senkin puolen hoituvan tässä lähiaikoina, kun voi heittää kortsut helvettiin. Testituloksia odotellessa.

Pyydän anteeksi tätä järkytystä, minkä olen seurustelu-uutisellani tuottanut. Mutta nyt vain on niin, että Suomen tavoitellun sinkkuneiti ei olekaan enää niin sinkku. :D

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Kadoksissa ollut nainen löydetty kotoaan

Olen ollut hiukan hiljaisella päällä viime aikoina blogini suhteen. Voisin selittää, että kaikki johtuu kiireestä, mitä minulla kyllä on ollut monestakin syystä. Mutta se ei varmaan selitä sitä, että myös ystäväni ovat alkaneet soittelemaan perääni. Kysellään, olenko suuttunut jostain vai mihin olen unohtunut. Vastaus kysymykseen on Juha.

Hän oli viikon luonani. Olo on kuin kaukomailta palatessa. Aikaeroväsymystä. Pientä ikävää. Hankaluutta kertoa, mitä onkaan tullut tehtyä. Mikä oli reissussa parasta. Mitä tuli koettua. Valvoimme öitä hiplaillen, pussaillen ja jutustellen. Minusta alkaa tuntua siltä, että tunnen hänet hyvin.

Nyt voin sen paljastaa, että olen kovin ihastunut. Hymähtelen itsekseni muistellessani Juhan kertomia puujalkavitsejä. Töissäkin aika kuluu nopeasti ajatellen, mitä kaikkea uusissa lakanoissa voisi leikkiä.

Ja niistä lakanaleikeistä. Emme ole vielä päässeet yhdyntähommiin asti. Kaikki on sujunut hyvin siihen asti, kun kumit ovat tulleet mukaan kuvioihin. Tämä on johtanut minun ennen kokemattoman suureen kiimaan, jota ei todellakaan ole lievittänyt erinnäiset seksikeskustelut vieraani kanssa. Vaikka saan nautintoa sormi- ja suuhiplistä, kikkeli se kuitenkin vie voiton kahdesta edellisestä. Niinpä tällä hetkellä nytlkytän jokaista puuta ja harkitsen naapurini Erkin, 57, raiskaamista.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Hellustelua

Treffailin Juhaa tässä vähän aikaa sitten. Tälläkin kertaa treffit venyivät lähes kolmipäiväisiksi, sillä mieshän asuu kaukana minusta.

Juha tosiaan oli ehdottanut treffejä jonkun elokuvan merkeissä. Omasta mielestäni elokuvan katsominen on huono idea treffeille, jos toista ei tunne kovin hyvin. Itse ainakin haluan mielummin tutustua toiseen kuin töllöttää Brad Pittiä. Emme siis katsoneet elokuvaa, vaan joimme hiukan viiniä luonani jutustellen. No, okei. Oli se telkkari kuitenkin auki.

Kun Juha oli aikeissa lähteä, ehdotin yöksi jäämistä. Koska olen ennalta-arvattavan helppo tapaus, hän oli tajunnut ottaa jopa hammasharjansa mukaan.

Lähennyin Juhan kanssa aika paljon kyseisenä iltana. Tai en kyllä muista, oliko kyseessä ensimmäinen vai toinen ilta. Mutta enihau, keskustelimme aika paljon perhesuhteista ja elämästä yleensä. Puhuimme myös entisistä seurustelusuhteista - hänen aloitteestaan. Kävi ilmi, että miehen ensimmäinen tyttöystävä oli satuttanut erittäin pahasti, minkä takia hän oli pitkään vältellyt naisjuttuja.

Voin varmaan skipata ne tylsät jutut, mitä päivisin teimme. Kivaa kyllä oli, mutta nyt puhutaan siitä olennaisimmasta: Sain hipliä ja kieltä, mutten vieläkään kikkeliä. Selvitin myös, miksen saanut sitä viimeksi. Juha sanoi jostain syystä jännittävän seksiä kanssani aika paljon. Sain muutaman kerran startattua pelin, mutta sitten se taas äkkiseltään sammui. Niinpä päätin asettaa itselleni tavoitteeksi päästä maaliviivalle käsi- tai suupelillä. Toisella kertaa se onnistuikin, ja Juha vaikutti erittäin tyytyväiseltä siihen. Minua taas vähän harmittaa, ettemme päässeet pidemmälle, sillä näemme seuraavan kerran viikon-parin päästä. Se taas saattaa tarkoittaa sitä, että hän jännittää yhtä paljon kuin viimeksi. Jos taas olisimme päässeet aktiin asti, paineet olisivat varmasti lähteneet sillä. Toivon, ettemme ole taas lähtöpisteessä.

Useamman päivän treffimaratonista jäi kyllä hyvä tosi hyvä fiilis. Mutta. En tiedä olenko kovin ihastunut. Juha on hirmu mukava, hauska, hyvännäköinen, kiva pussailija ja niin edelleen. Itseasiassa hän on hyvin pitkälti sellainen mies, josta pidän. Mutten tiedä omista tunteistani. Minua hiukan häiritsee, etten ajattele häntä nukkumaan mennessä tai herätessä, kuten yleensä ihastuneena. En myöskään tunne kovin suurta jännitystä nähdessäni hänen nimen vilkkuvan puhelimeni näytöllä. Juha taas vaikuttaa aika ihastuneelta minuun. Minulla on sellainen olo, että hän hakee suhdetta. Enkä tiedä, mitä ajattelen siitä.

Voi olla, että tämä seksittömyys vähän verottaa ihastumistani, sillä toimiva seksielämä on minulle kovin tärkeää. Mutta kuinka julmaa olisi lopettaa vaikka parin kuukauden tapailu, jos huomaa, ettei seksi toimikaan?

torstai 29. huhtikuuta 2010

Toinen ilta

Juha tosiaan jäi luokseni yöksi. Olimme sängyssä reilusti iltapäivään asti tehden kaikkea muuta kuin sitä toiseksi yleisintä asiaa, mitä lakanoissa hommaillaan.

No, viimeistään siinä vaiheessa oli noustava ylös, kun molempien mahat alkoivat karjua tyhjyyttään. Valitettavasti myös jääkaappini oli samassa tilassa kuin mahani, eikä Juha kelpuuttanut hernekeittoa. Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä ulos syömään.

Mikä voisi olla oudompaa kuin lähteä yhdenillan hoidon kanssa syömään? (No, varmasti monikin asia.) Kuitenkin minua vähän nolostutti lähteä uuden tuttavuuteni kanssa ulos ruokailemaan. Minä näin sukulaisia samassa ravintolassa, ja Juhan edellisen illan ryyppykaverit olivat keksineet tulla syömään samaan aikaan samaiseen ravintolaan. Oivoi. Hyvin minä silti siitä selvisin! Yllätyksekseni aterioinnin jälkeen Juha kysyi, saisiko hän tulla käymään käytyään ensin asioilla. Lupasin päästää hänet kylään.

Kuten voi varmaan odottaa - Juha jäi yöksi. Ilmeisesti ne ihanat niskasuukkoväristykset eivät olleet hataraa kuvitelmaani, sillä yhtä hyvältä ne tuntuivat seuraavanakin iltana. Edelleenkään emme harrastaneet haureuksia. Sen sijaan katsoimme elokuvaa, pussailimme ja kävimme yhdessä suihkussa.

Seuraavana aamuna Juha lausui sanat, joita en ole ennen kuullut: "Sirocco, sä olet kyllä rento mimmi."

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Yksi ilta

En ole pitkiin aikoihin oikein päässyt nauttimaan miehen läheisyydestä. Edellisestä pusuttelusta on useampia kuukausia.

Asiaan tuli pieni muutos vähän aikaa sitten, kun olin pitämässä kavereideni kanssa hauskaa eräässä baarissa. Ilta ei ollut alkanut ihan parhaalla odotetulla tavalla, sillä ystäväni halusivat lähteä aikaisin kotiin. Sain suostuteltua heidät jäämään vähän pidemmäksi aikaa, joten uskaltauduin menemään tiskille tilaamaan itselleni vähän juotavaa.

Jonottaessani huomasin erään miehen katselevan minua. Saatuani punkkulasilliseni, olin suuntaamassa takaisin ystävieni luokse, kun minua vilkuillut mies pysäytti ja tuli juttelemaan. Rupattelimme niitä näitä ja istuimme alas. Juttu luisti hyvin, ja oikeastaaan unohdin kaverini ihan tyystin.

Voisin nimetä miehen tässä vaiheessa Juhaksi.

Jossain vaiheessa hän laittoi kätensä käteni päälle, mikä teki tilanteesta mielestäni vähän vaivaannuttavan. En oikeastaan ikinä osaa suhtautua vieraiden ihmisten hellyydenosoituksiin. Enkä oikein pidä julkisista sellaisista. Jäädyin hiukan, enkä oikeastaan reagoinut Juhan puuhiin. Jatkoimme keskustelua, kunnes herra kysyi, saisiko suudella minua. Arvaatte varmaan, miten vastasin? Sanoin "ei." Koska kuitenkin viihdyin Juhan seurassaa, selitin lisänä, etten tosiaankaan pussaile baareissa. Jätin kertomatta, kuinka minusta on ylipäätänsä hiukan typerää kysyä, saako pussailla. Koko hieno momenttihan siinä lässähtää!

Kaiken vaikeuden ja vaivaantuneisuuden jälkeen Juha uskaltautui kysymään, saisiko saattaa minut kotiin. Ihan vain saatella tosiaan kuulemma halusi. Annoin hänelle luvan viedä minut ovelle.

Jokainen täysijärkinen ihminen tietenkin tajuaa, että saatteleminen ei missään kielessä tai muodossa tarkoita kirjaimellisesti sitä. Tottakai silloin ainakin yritetään päästä kotiovesta sisään asti. Niin kävi tässäkin tapauksessa - mistä olen oikeastaan aika iloinen.

Illasta väsyneenä lysähdin ensimmäiseksi sohvalle ottamatta edes ulkovaatteita pois. Silloin se tapahtui! Minun ensimmäinen suudelmani ainakin puoleen vuoteen. Minun ensipusuni Juhan kanssa. Ja se oli kivaa. Itseasiassa pussailimme hyvinkin paljon kyseisen illan aikana, enkä muista olisinko koskaan saanut sen tasoisia kiksejä niskaan suukottelusta kuin Juhan kanssa. Veikkaan, että en. Niistä pusuista korvan taakse koko kroppa meni kananlihalle ja oli pakko vääntelehtiä ja kikattaa.

Emme harrastaneet seksiä, kuten te pervot varmaan kuvittelette!