Mitä tehdä kun mustasukkaisuus syö sisältä eikä sitä vain saa loppumaan?
Tuota kysymystä olen pyöritellyt päässäni jo ihan helvetin kauan. Parhaalle ystävälleni en voi tästä enää avautua, koska hän pitää minua idioottina, kun jaksan vaivata päätäni moisella. Minä taas ajattelen, ettei hän ole koskaan tuntenut samalaista yhteyttä ketään kohtaan. Järki sanoo, että heivaa nuo sinun ajatukset jonnekin, minne aurinko ei paista. Mutta minkä teen, kun alitajuntakin muistuttaa minua ahdistavilla unilla? Haluaisin vaihtaa kehoni, jonkun oikein onnellisen ihmisen kanssa.
Dear, Eki. Olen 152cm, normaalipainoinen ja ylettömän mustasukkainen onnellisesti seurustelevasta Eksästä. Oonko normaali?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vastaus: Olet ihan normaali, mutta et ole päässyt erosta yli. Vasta kun sinua ei edes jaksa kiinnostaa eksäsi edesottamukset, olet päässyt irti.
VastaaPoista...mutta kuinka sitten päästä tästä nykytilasta tuohon tyyneen tavoitetilaan? Se onkin vaikeampi kysymys, johon ei voi netin kautta antaa vastausta.
Hulluinta on, kun on ollut jo aika, ettei minua kiinnosta ollenkaan. Sitten jossain vaiheessa kävi niin, että hän alkoi seurustella, ja tässä sitä taas ollaan.
VastaaPoistaNormaali olet. Ihmistä, jonka kanssa on joskus jakanut koko elämänsä, on vaikea unohtaa koskaan kokonaan. Itselläkin exä hyppii ajatuksissa aina välillä, vaikka aikaa on jo kulunut ja ero oli todellakin lopullinen.
VastaaPoistaEn tiedä, miten sulla on, mut itse näen sen niin, et niin kauan ku toisella on onnellinen halipusisöpöilysuhde ja mulla öö... jotain epämääräistä ja hankalaa, jonkin asteinen mustasukkaisuus jatkuu. Itse jään aina niin herkästi kiinni edelliseen merkitykselliseen ihmiseen...
Cioccolata: Niin minustakin oikeastaan tuntuu. Luulen, että onnellisessa parisuhteessa minä en pahemmin välittäisi Eksän puuhista satunnaista mustasuuksia lukuunottamatta. Harmi vain, ettei miehiä tule tilauksesta, kun kysyntä olisi parhaimmillaan.
VastaaPoistaNormaali olet. Seurustelevat ystävätkin aiheuttavat mustasukkaisuutta. Existä puhumattakaan.
VastaaPoistaIhanaa, että sain vertaistukea! :p
VastaaPoista