keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Herättelyä

Otin sitten härkää sarvista ja laitoin Kaverille viestiä. Ilmoitin tulevani hoodeille niin rennosti kuin vain osasin. Eli todella rennosti. En olisi yhtään ihmetellyt, vaikka Kaveri ei olisi vastannut. Mutta hän sanoi, että hänellä on samaan aikaan sukulaisia kyläilemässä, ja että voisi ehkä nähdä. Hienotunteinen tapa torjua? Ehkä. Toisaalta en ehdottanut tapaamista, kerroin vain tulostani. Hänhän oli sitä kysellyt muutama viikko sitten.

No, tiedä häntä, mitä nyt tapahtuu.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Loman tarpeessa

Huh huh. Lopputyö stressaa todella paljon. Minusta tuntuu, että kurssikaverit eivät tunne asiasta yhtä paljon paineita kuin minä. Mutta minäpä olenkin niin paljon enemmän jäljessä. Deadlinet painaa päälle. Stressi ei helpota minun työskentelyäni, kuten ehkä monen muun. Itse ennemminkin lamaannun ja ahdistun.

Onneksi pian on tiedossa pieni irtiotto arjesta. Ajattelin kysyä kaverilta, josko hänkin haluaisi tavata.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Riitaa

Olen ollut huomaavinani ehkä jotain kiinnostusta edelleen Tommin puolelta. Olin juhlimassa ystävieni kanssa, kun päätin laittaa hänelle viestiä. Tommi vastasi yllätyksekseni nopeasti. Viesti oli hiukan flirtti. Innoissani tästä menin kertomaan tästä yhdelle ystävälleni. Hän suuttui minulle. Kaverini mielestä teen väärin yrittäessäni iskeä varattua miestä.

Itsehän ajattelen, etten ole naiselle, jota en tunne, mitään velkaa. Muutenkin tuntuu, että pettämis asioissa nainen tuntuu olevan aina se syy pää. Kai se on edelleen sitä ajattelua, että naisella on moraalinen vastuu, kun kaksi ihmistä harrastaa haureuksia. Ymmärrän, että näin on ollut kymmeniä vuosia taka perin, kun ehkäisyvälineitä ei ole ollut. Silloin on pitänyt puntaroida vähän eri tavalla, kenen kanssa tekee ja mitä. Erityisesti naiset tuntuvat lynkkaavan toisensa, jos on ollut sutinointia kiellettyjen hedelmien kanssa. Ihmettelen tätä suuresti, sillä oma viha kohdistuisi poikaystävään, jos tämä pelehtisi muiden kanssa. Tuntemattomat muijat eivät nyt vain ole vastuussa minulle pinperoistaan. Sen sijaan poikaystävän pitäisi tietää pitää housut jalassa, vaikka joku Rihanna numero kaksi tulisikin riiaamaan.

Ystäväni ajattelee toisin. Hänen mielestään minä olen vastuussa yrittäessäni jotain varatun kanssa. Hänen sanojensa mukaan haluan Tommia vain siksi, että hän seurustelee. Olen vähän loukkaantunut siitä, että näin sanoo yksi ihmisistä, joka tuntee minut ehkä parhaiten. Ajattelen hänen olevan väärässä. Uskon, että mikäli Tommi olisi koko tuntemisemme ajan ollut sinkku, jotain välillämme olisi jo tapahtunut. Lisäksi hän on luonteeltaan lähimpänä miesmakuani kuin esimerkiksi Kaveri tai O-P. Enkä ole koskaan mielestäni juossut varattujen perässä. Olen kerran tietoisesti ollut varatun miehen kanssa, ja olen varma, että minun omatuntoani kalvasi enemmän kuin kyseisen miehen. Tiedän hänen pettäneen tyttöystäväänsä muidenkin kanssa. Tiedän myös, että Tommi on pettänyt tyttöystäväänsä aikaisemmin. Ehkäpä minä en sitten ole se paha demoni, joka syöksee häntä turmiolle.

Mitä mieltä lukijat ovat näistä asioista? Millaisia ja kuinka pitkiä tuomioita antaisitte pettämisen eri osa puolille?

torstai 9. helmikuuta 2012

Pientä päivitystä

Olen ollut jo moneen kertaan aloittamassa uutta kirjoitusta, mutta olin ajatellut säästäväni sen uuteen blogiin. En vain ole saanut keksittyä uutta nimeä tai nimimerkkiä, joten se nyt vähän lykkääntyy.

O-P:n kanssa on tainnut olla pientä kissa ja hiiri -leikkiä. Viikonloppuna hän pyysi minua mukaan juhlimaan, mutta olin jo lähdössä nukkumaan. Lisäksi minulla oli todella paljon rästihommia koulun suhteen. Ne tuntuivat sinä iltana todella tärkeiltä. En tiedä, onko minusta naista katsomaan kortteja O-P:n suhteen. En usko hänestä olevan suhteeseen kanssani. Tai minusta hänen kanssaan. Mutta silti minua häiristee vähän se, että saatan olla jonossa mukana parin muun tytön kanssa. En tiedä, miksi. Kavereitahan vaan ollaan. Olen kai sitten mustasukkainen.

Tommi on nyt jutellut kanssani vähän enemmän. Olin jopa jotenkin huomaavinani hänen katselevan minua koulussa. En tiedä. Itseasiassa toivoisin jopa hänen suhteen tapahtuvan jotain.

Sitten on A, joka nyt on kaikista selvimmin kiinnostunut. Mutta itse taas pidän häntä täysin ystävänä. Meillä on vuosia sitten ollut pari humalaista sähellystä, enkä halua uusia niitä.

Summaus: Olen hiukan ihastunut Tommiin, ja O-P:hen. Olo on kuin yläasteella, kun niitä ihania poitsuja on vaikka kuinka. Tuttua huttua peruskoulusta on myös se, että muut tytöt tuntuvat olevan minua ihanampia.

Ps. Tässä siis suunnitellaan uuden tunnuksen ja blogin luomista. Katsellaan. :)

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ilmoitusluontoista asiaa

Koska Bloggerissa, Youtubessa, G-mailissa ynnä muissa on tapahtunut jonkin asteisia uudistuksia, en enää pysty lukemaan omia tekstejäni. Olen joskus Youtubessa ilmeisesti määritellyt itseni 90-luvun tuotokseksi huolimattomuuksissani. Blogissani on toiminto, jonka johdosta alaikäiset eivät pääse lukemaan kirjoituksiani. Siispä sitä ei pysty tekemään oma käyttäjätunnuksenikaan.

Eli... Tietäisikö joku, mistä voin ikäni muuttaa oikeaksi?

Jos ei muuta, luon itselleni uuden profiilin ja lisään sen kirjoittajaksi. Älkää siis ihmetelkö, jos seuraavan kerran kirjoittajana onkin jokin uusi nimimerkki.

Behind the drapes

Nyt ovat ajatukseni alkaneet hiukan selkiytyä tätä kasvanutta kysyntää kohtaan.

Kaveri. Hän nyt huitelee muissa maisemissa, joten en edes ymmärrä, miksi jaksan häntä ajatella. Muutenkin luulen, ettei meidän säädöstä mitään pidempää seuraisi. Ihana mies, mutta vähän hankala. Enkä halua polttaa siltoja takanani. Bros before ho's!

Tommi. Hänestä nyt on paljastunut uusia asioita, joten ihastuminen on jäänyt puoli tiehen. Panisin - ehdottomasti.

O-P. Hänestä en oikein ota selvää. Mies vaikuttaa kiinnostuneelta. Hän on puhunut minusta kavereillensa, koska eräs heistä kysyi, olen minä se Sirocco. Sitten taas välillä vaikuttaa, että O-P:lla on muita kuvioita. Flirttiä meillä on pelissä, mutta jotain tuntuu puuttuvan. Mentiinkö jo ystävyys -alueelle? En osaa lukea näitä viestejä, koska olemme tunteneet jo pitkään. Hän pyysi minua vasta mukaan illan viettoon. (En mennyt, oli aamulla töitä.) Mutta hän ei vastaa kovin nopeasti naamakirjaviesteihin. (Mitä ikinä se tarkoittaakaan.) Ja, ja... Voisin keksiä vaikka kuinka erilaisia esimerkkejä asioista, joita en vain ymmärrä.

Tiedän kyllä, että itse olen aika ongelmallinen nainen, mitä tulee kommunikaatioon miesten kanssa. Olen välillä liian leikkisä, ja toisaalta taas vaikutan ihastuneenakin välinpitämättömältä, vaikka omassa mahassa perhoset leikkivät kamikaze-lentäjiä. Eli voi hyvinkin olla, etten kenenkään näiden miehen kanssa ole ollut tarpeeksi selkeä teoissani.

Tämän kuukauden motto voisi olla: Sanoista tekoihin.