sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Jouluja


Kävipä tässä kerran niin, että Siroccoa pyydettiin treffeille. En ole mitenkään innostunut seurasta, mutta menin silti sanomaan "käy." Nyt on joulunpyhiä ja muuta hauskaa, joten menee ainakin muutama päivä, ennen kuin mitään tapahtuu, sillä olen lapsuuden maisemissa. 

Jari, jonka tunnen jotenkin kai koulututtujen kautta, siis pyysi minua ulos. Mulla oli suunnitelmia kyseiselle illalle, joten ehdotin myöhäisempää ajankohtaa. Kerroin olevani menossa kaverini synttäreille. No, kukapa sitten ilmestyi illan mittaan samoille kemuille. Jari tietysti. Vaikka pileet olivatkin isot, niin häntä ei oltu kutsuttu. Mutta tottakai mies oli keksinyt jonkun linkin samoihin juhliin. No, minä fiksuna tyttönä sain välteltyä häntä kuitenkin helposti juhlien ajan. Aikuismaista, tiedän.

Jatkoimme baariin, missä välttely ei sujunutkaan niin hyvin. Ei siinä mitään, jutellimme niitä näitä. Sitten ystäväni bongasi myös Jarin, ja alkoi silminnähden iskeä häntä. Tässä vaiheessa liukenin toivoen, että he jatkaisivat iltaa yhdessä, jotta saisin syyn kieltäytyä treffeiltä. No, kaverini tarvitsi kyllä saattajan kotiin, mutta valitettavasti se ei ollut Jari.

Hirveän ärsyttävää olla samassa baarissa jonkun kanssa, jonka kanssa pitäisi lähteä ulos. Miten sitä kehtaa flirttailla muiden miesten kanssa samassa tilassa? Mulla oli kyseiselle illalle vielä jotain petihommatoiveita K:n kanssa. Senkin suhteen tilanne näytti ihan hyvältä, mutta väsähdin itse ja lähdin ajoissa kotiin. Harmi, koska mulla oli uudet, kalliit ja toivottavasti myös seksikkäät alusvaatteet. 

Halusin antaa Jarille mahdollisuuden, mutta ajatus tuntuu koko ajan vain huonommalta. En tunne vetoa häneen oikein miltään kannalta, ja K:n jallittaminen tuntuu erittäin mielenkiintoiselta. Äh, mutta menin sitten sanomaan jo kyllä. Luulen, että kusen tämän homman kuitenkin jotenkin lutkamaisesti viimeistään tapaninpäivänä.


Näihin kuviin ja tunnelmiin. Ihanaa joulua lukijoille! Hurry down the chimney tonight!

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

I'm back!


Hello guys! Ei tosiaankaan ollut tarkoitus pitää mitään bloggaustaukoa. Itseasiassa mulle vain kävi niin, että totaalisesti unohdin koko blogin olemassa olon. Se ei ole oikein ollut mielenpäällä. Varmaan joku defenssikeino, kun miesrintamalla kusee ja pahasti. Itseasiassa koin pienen dejavun viime kirjoituksen jälkeen, kun sain tietää, että eräs toinenkin kanssani flirttiä harrastanut mies seurustelee. Olen ilmeisesti ollut edellisessä elämässäni joku kunnon miestennielijä ja pettäjä, kun minua rankaistaan näin pahasti nyt.

Mun päässä myös taitaa olla joku ruuvi löysällä, kun katselen jokaista vähänkin viehättävää kaksilahkeista "sillä silmällä." Kutsutaankohan tätä kiimaksi? Alkaako mun biologinen kello hälyttää lähiaikoina? En tiedä, mutta tämä alkaa olla jo raskasta. Tältä varmaan tuntuu, kun pelaa päivät pitkät Counter Strikea. Valitettavasti mun sinkkututka on rikki ja mun silmäpeli ei oikein pure. Olen vilkuillut naisiakin. Mun Plan B on vaihtaa tiimiä ja leikata siili. 

En tiedä, olenko koskaan aiemmin elämässäni ollut näin haukkana miesmetsällä. Mutta tämä alkaa käydä jo raskaaksi. Olen kehitellyt itselleni jopa mielikuvitussuhteen Joseph Gordon-Levittiin. Ja minä sentään olen nainen, jolla ei ollut ikinä mitään julkkisihastuksia varhaisteini-iässä kun muun fanitti Leonardoa ja Backstreet boyssien jäseniä. Kävin myös elokuvissa katsomassa Hobittin, ja tunsin seksuaalista vetoa suurinpiirtein puoleen niistä kääpiöistä. Tiedättehän, mitä iso nenä miehellä tarkoittaa...

Lisäksi mun uudessa työpaikassa olen harjoittanut sen asteista flirttiä yhden miehen kanssa, että paineet on pitänyt poistaa kotona myöhemmin häntä ajatellen. Meillä on ihan selkeästi kemiaa, mutta en usko mitään tapahtuvan. Mutta saanhan silti fantasioida työpaikkakivasta.

Mutta asiasta kukkaruukkuun:
Odotan kovasti tapanin päivän tansseja. Olen suunnitellut jättäväni pikkuhousut kotiin. 

lauantai 17. marraskuuta 2012

Välikuolema

Päätin olla proaktiivinen ja laittaa treffipyynnön Juusolle. Kävin päässäni aikamoista tahtojen taistoa, kun muistin, kuinka pitkä aika viime treffeistä oli. Olen myös tainnut pyytää itse miestä (silloin poikaa) treffeille joskus 15-kesäisenä. Mietin jo valmiiksi, millaista treffipaikkaa ja aktiviteettia ehdottaisin. Lähin aloittelemaan kaverini luokse, ja kerroin hänelle, millaisen ihanan miehen olin vasta bongannut. Sain ystävältäni siunauksen, ja päätin mennä kirjoittamaan Juusolla kivan, fiksun ja ennen kaikkea hauskan treffikutsun. Mulla oli hienot iskulauseet jo valmiina. Näpytellessäni tätä upeaa viestiä, kaverini kysyi, mitä kyseisestä herrasta tiesin. Kerroin kaverille minun ja Juuson välisistä keskusteluista, kun sitten aloin miettiä hänen ikäänsä. Onneksi herra oli hyväksynyt kaveripyyntöni, joten pääsin helposti stalkkaamaan.

Silmäni hakeutuivat Juuson profiilitietoihin. Työpaikka - joo. Koulu - aivan. Ikä - ei näy. Siviilisääty - SEURUSTELEE TYTTI TÄYDELLISEN KANSSA. Ei vittu. Mihin tää maailma on menossa? Missä on uskolliset ja ihanat poikaystävät? Tai ei mua se kiinnosta, vaan: Missä helvetissä on ne kivat sinkkumiehet? Saatana, olen tuomittu elämään yksin tai SINÄ TOISENA NAISENA. Ei vituta ei. Kun olin käyttänyt kallisarvoista aikaani keksimällä Juusolle peitenimen blogiini. Ihan liian kivan nimenkin keksin. Yrjö ois ollut parempi.

Oikeesti alan tajuta olevani liian vanha löytämään mitään sutinaa sinkkumiehen kanssa. Mä luulin olevani nainen parhaassa iässä, mutta läpi mätiä sitä ollaan. 25 on uusi 50. Täältä tullaan kuolema.

perjantai 16. marraskuuta 2012

If I share with you my story would you share your dollar with me

Kuulin, että K oli tullut huudeille. Saattoi olla, että yritin metsästää häntä useampana kuin yhtenä päivänä ja useammassa kuin yhdessä baarissa. Olisi tottakai ollut liian helppoa laittaa hänelle viestiä, ja kysyä, missä mies menee. Sen sijaan yritin Facebook-tirkistelyllä ja muilla uteluilla saada selville, missä K liikkuu. Viikonlopun jälkeen luulin menettäneeni toivoni, kunnes kaverini kertoi, että K on edelleen kaupungissa. Lisää saalistusta ja lisää baareja. Mutta ei miestä mailla eikä halmeilla.

Pari päivää sitten uskaltauduin avaamaan chat-ikkunan naamakirjassa. Rohkaistukseksi aloitin muutaman muunkin keskustelun eri miekkosten kanssa. Loogista? Ei. Mutta mun hermoja raastaa vähemmän, jos alkulämmittelen ensin. :D Yllätyksekseni K oli kovin puheliaalla tuulella, ja hän kyseli minulta kaikenlaista. Onko sittenkin olemassa mies, joka voisi oikeasti pitää minusta? Romanssista en tiedä, mutta K vaikutti olevan iloinen siitä, että aloitin keskustelun hänen kanssaan. Sovimme lopuksi vielä itseasiassa tapaavamme seuraavan kerran, kun hän tulee käymään. (Tähän väliin voitte kuvitella nopeat taputukset ja riemukkaan tanssishown allekirjoittaneen toimesta.) Kävin itseasiassa myös yhden  tosi mukavan keskustelun myös erään alkulämmittelijän kanssa.

Samana päivänä lähdin myös kavereiden kanssa istuskelemaan, ja ilmeisesti epätoivo oli poistunut ainakin osittain aurastani, sillä pöytäämme istunut kaverin kaverin kaveri taisi vähän flirttailla minulle. (Tämä minun tosin piti varmistaa vielä muulta seuralta myöhemmin, sillä tutkani on hajalla. Silminnäkijät kuitenkin olivat yhtä mieltä kanssani.) Kaverin kaverin kaveri Juuso kutsui minut erääseen tapahtumaan, jota hän on ollut järjestämässä. En ole ihan varma, kuinka varteenotettava ehdotus se oli, sillä hän sanoi sen hyvin nopeasti, kun toinen kaverini kyseli yhden viikonlopun suunnitelmistani. Joka tapauksessa vastasin flirttiin ja yritin silmäpeleillä niin paljon kun suinkin kehtasin. Uusi asenteeni nimittäin on räpytellä härskisti henkeni edestä jokaiselle kiinnostavan oloiselle ja näköiselle kaksilahkeiselle. Juuso on mielestäni oikein kiinnostava ja suloine mieshenkilö.

Kuten lähes kaikki itsuskeluillat, tämäkin päättyi yökerhoon, jossa porukka tottakai hajaantui. Jossain vaiheessa osa kavereistani halusi lähteä sittenkin takaisin kuppilaan. Itse en ollut kovin innoissani, kun olin hetkeä aiemmin maksanut itseni kipeäksi sisäänpääsyn ja narikan takia. (Ei unohdeta työtilanteen muutoksen tuomaa taloudellista ahdinkoa.) Kun porukka vielä jossitteli, mitä he aikovat tehdä, itse seurasin tilannetta sivusta samalla laskien, kuinka monta tarjous-jogurttia olisin saanut Crowmoorin hinnalla. Tässä vaiheessa Juuso tuli juttelemaan minulle. Hän kysyi, olimmeko lähdössä. Selitin, etten itse olisi menossa mihinkään, mutta odottelisin kuitenkin, mihin tulokseen niin kutsutut kaverini päätyisivät. Juuso osoitti pöytää, jossa istui hänen kavereitaan, ja kutsui minut sinne, mikäli aikoisin jäädä. Osa porukastamme päätti jatkaa iltaansa muualla, kun taas pihit opiskelijat päättivät jäädä kyseiseen lokaatioon. Ehdotin tottakai, että menisimme pöytään, missä Juusokin istui. Istuin tottakai miekkosen viereen. Hän katsahti minuun, kuljetti toista kättään selkääni pitkin, ja sanoi minun sittenkin päättäneen jäädä. Kyseisen eleen jälkeen joku hänen kaverinsa tuli hiekoittamaan tilanteen istuen meidän väliimme. Juttelin Juusolle niitä näitä jonkin verran illan aikana, mutta suurimmaksi osaksi keskityin tanssimiseen. Valomerkin jälkeen tottakai viivästelin ja heitin läppää miekkosen kanssa, mutta "kaverini" pilasivat tilanteen.

Päivää myöhemmin keräsin kaikki rohkeuteni ja pyysin Juusoa kaveriksi naamiksessa. Ties vaikka tässä olisi alku pikku sutinoinnille.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Image

Pahoittelen tätä kirjoitustahtia. Nyt on ollut aika raskasta. Koulu ja työkuviot on ihan päin persettä - erityisesti työhommat. Ehkä pitäisi alkaa miettiä, mitä oikeasti haluaa tehdä, koska tilanne on nyt se, että toiseksi paras vaihtoehto on poissa kuvioista.

Poden tällä hetkellä identiteettikriisiä. Millainen oikeasti olen? Millaiselta minun pitäisi näyttää? Miltä työni pitäisi näyttää? Mitä haluan? Missä en ole hyvä? Minusta tuntuu, että jossain vaiheessa käsitykset itsestäni ovat romuttuneet. En tiedä, olenko muuttunut, vai onko mun omakuva jotenkin vääristynyt.

Onko edes tervettä miettiä tällaisia asioita? Olin suunnitellut hermolomaa kevääksi, mutta koska työasiat kusivat ihan täydellisesti, ei minulla taida olla varaa sellaiseen.

Onko muilla samalaisia oireita?

Tekstistä ei myöskään tule nyt mitään, joten seuraava askeleeni on joko "aikaisin nukkumaan" tai "iltalenkille." Saa nähdä.

tiistai 30. lokakuuta 2012

BB - Bored of being Bored

Hej på dig! Täällä on ollut vähän hiljaista, koska minulla ei oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Ei miehiä mailla halmeilla. Tai no yhdellä kurssilla on eräs miekkonen. Sellainen kunnon flirtti. Varattu flirttailija tottakai. En oikein tiedä, mitä sekin tyyppi oikein haluaa. Hän on kutsunut minua illan viettoihin, ja haluaa kurssilla kovasti olla kyseenomaisen naikkosen läheisyydessä. Mukavahan minusta on saada huomiota, mutta ei tuollaisista miehistä tiedä, mitä ne oikein yrittää.

Tapasin pitkästä aikaa mun entistä poikasytävääni Juhaa. No, sekään ei menyt ihan nappiin. Juha on alkanut seurustelemaan joskus alkuvuoden puolella. Olen tästä ollut ihan tietoinen, ja mielestäni Juha on niin ihana ihminen, että hän todellakin ansaitsee jonkun kivan misun. Juha löysi tiensä samaan baariin, missä olin viettämässä iltaa. Hänen parempi puoliskonsa oli myös mukana. Minulla tottakai oli sen verran pelisilmää, etten mennyt kyselemään kuulumisia hänen tyttöystävänsä läsnäollessa. Myöhemmin illalla kun Juha nojaili tiskiin parin kaverinsa kanssa, menin koputtamaan hänen olkaansa. Mies halasi minua erittäin vaivaantuneesti. Kun vaihdoimme kuulumiset, Juha oli ihan jännittynyt. Hän ilmeisesti pelkäsi minun hyppäävän hänen kimppuunsa, repivän hänen vaatteensa tai järjestävän jonkun shown. Aikomukseni oli tosissaan vain kysyä, miten hänen elämässään nykyään kulkee. Kerroin tottakai myös nähneeni unta, jossa Juha oli kertonut minulle kihlautuneensa. Näin ei kuulemma tosielämässä ollut. En viitsinyt keskustella Juhan kanssa pidempään, tai mies olisi varmaan pyörtynyt jännityksestä.

Olen myös kohdannut Eksän muutaman kerran, mutta ehkä kerron siitä joskus toisten, kunhan saan ajatukset kyseisestä asiasta kokoon.

Eli ei uusia ihania kolleja näköpiirissä. Mutta katsotaan kunhan ensin saadaan kunnolla Halloween käyntiin. Jospa sitä vaikka esittäisi lorttoa tänä vuonna.

tiistai 2. lokakuuta 2012

(panadol) HOT!

Olimme kavereiden kanssa päättäneet lähteä pienelle pubikierrokselle. Mun juhlinnat on pikkuhiljaa siirtyneet talviaikaan, minkä takia en ole joka viikko pörräillyt viihteellä. Tästä kyseenomaisesta syystä tarvittiin vain yksi lasi viiniä, ja olin jo kivassa pikku hiprakassa.

Yhdessä kuppilassa törmäsimme kavereideni kanssa A:han. Kyselin vähän, minne herra seurueineen olisi matkalla. Suunta oli sama kuin meidän possella. Kauaa emme vaihtaneet kuulumisia, kun mun kavereilla oli jo kiire siirtyä seuraavaan paikaan.

Lopulta päädyimme viimeiselle etapillemme. DJ oli mun mielestä surkea, ja tapojeni vastaisesti en tanssinut juuri yhtään. Kaverit kaikkosivat yksi toisensa perään väsymykseen vedoten. Ainoalla seuraksi jääneellä ystävälläni on ihan hirveä ikäkriisi (25!), eikä hänestä oikein ollut bailuseuraksi. Hän valitti olevansa ruma ja vanha, jota ei nyt voisi kaupungin miehet vähempää kiinnostaa. Itse taas tsekkailin paikan söpöjä miehiä silmä kovana ja pöksyt märkänä. Nojasin kaveriini ja nyökkäsin yhden herran suuntaan. Sanoin varmaan jotain likaista kyseisestä miehestä. Ystäväni nauroi, kuinka ääneni pehmentyi siinä samassa sadasosasekunnissa kun puheenaiheena oleva herra katsahti meihin päin. Ah!

Päätimme mennä hakemaan  vielä viimeiset nautintoaineet. Tiski oli aivan tukossa, ja saimme odottaa juotavaa aika kauan. Se ei haitannut, kun huomasin, että mies, jota olin silmäillyt aikaisemmin, seisoi takanani. Päätin, että kunhan saan juomani, sanon herralle jotain kivaa ja luikin ketterän sensuellisti (yeah, right) pois paikalta. Arviolta kolme sekuntia tämän idean jälkeen käsi koski olkapäätäni ja kuljetti hiukseni niskaa pitkin toiselle olalle. Katsoin taakseni. Kumma, että pysyin tolpillani, kun tajusin, että herra Kuuma Puheenaihe oli mies eleen takana. Hän kysyi minulta jotain, ja vaihdoimme muutaman lauseen. Luulin uneksivani. Mies tuli minuun kiinni jonottamaan ja nojasi tiskiin vasemmalla kädellään. Tässä vaiheessa yritin hätäpäissäni keksiä jotain tosi ovelaa, hauskaa, fiksua, flirttailevaa ja mielenkiintoista sanottavaa. Päässäni raksutti tyhjää. Olen harvoin sanaton, mutta siinä vaiheessa alkoi hiki puskea jo otsaan. Juomani laskettiin pöytään, ja katsahdin herran käteen. Ja mikäpä siinä vasurissa komeilikaan. Vitsin douchebag!

Tapaus harmitti minua ihan pirusti. Kuinka usein muka mulle kävisi niin, että mun mielestä paikan kuumin mies tulee itse juttelemaan mulle! Voin kertoa, että näin ei ole ennen käynyt.  Saatoin avautua tästä illan aikana muutamalle ihmiselle. Muunmuassa A:lle, joka tuli lopulta samaan baariin. Tapauksesta masentuneena tein virheen ja raahasin A:n kotiini. Itseasiassa hän taisi kyllä tulla kutsumatta, mutta ulko-ovella kysäisin mieheltä, josko hän nukkuisi vieressäni. Hän vastasi myöntyvästi. Ilmoitusluontoisesti kerroin, etten sitten aio panna hänen kanssaan.

No, kuinkas sitten kävikään? Eihän kyseinen mies ottanut ilmoitustani kuuleviin korviinsakaan. Sain aika moneen kertaan sanoa, että meidän seksihommat eivät ole kovin hyvä idea. Olin myös ihan helvetin väsynyt, sillä olin tulossa kipeäksi. Jossain vaiheessa A myös väsähti yrittämiseen, ja alkoi nukkua. Ihmettelen suuresti, kuinka tyyppi jaksoi, koska itse olin niin lahna kuin mahdollista. Aamulla mies yritti vielä jotain pikkupaijailuesileikkejä, mutta olin elämäni pahimmassa darraflunssasekoituksessa. Vaikka vieressäni olisi ollut unelmieni pani, olisin jatkanut kuorsaamista ja tyynylleni kuolaamista.

A:n lähtiessä, olin aika iloinen, että baarin Kuuma Puheenaihe ei herännyt vierestäni. Yksi vilkaisu peiliin, ja olin kuolla häpeästä. Huulet rohtuneet ja kuolavalumat poskella. Flunssaisena myös kuorsaan kuin karhu. Toivottavasti nämä satavuotiset unet tekevät tehtävänsä, sillä ulos en ole päässyt pariin päivään.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Babies making babies

Olen vähän pohtinut ehkäisyasioita viimeaikoina. Eräs hyvä ystäväni kummasteli, kun kerroin, että kortsu on unohtunut muutamalla edellisellä kerralla. Olen nimittäin aikaisemmin ollut aika tarkka kortsun käytön suhteen, mutta jotenkin sitä on nyt vähän vähemmälle käytölle. Olen kuitenkin taas haavemaailmoissa liihotellessani shoppaillut pari pakettia Sultaneja.

Kortsut ovat tosiaan viimeaikoina jääneet yöpöydän laatikoihin pölyttymään. Tein jopa inventaarion viime kuussa, ja löysin kuukausi aiemmin vanhentuneen kumin. Olen käyttänyt e-pillereitä tauotta 16-vuotiaasta asti, joten todellista vauvarulettia en ole pelannut. Joskus olen tosin miettinyt, että pitäisi lopettaa pillereiden mussuttaminen, niin ehkä se kumin käyttö tulisi tavaksi. En kyllä luota omaan tahdikkuuteeni sen vertaa, että uskoisin täysin tuohon teoriaan.

Mutta minua mietityttää vähän miekkosten ajatukset asiasta. Vielä ei tule mieleen seksikumppania, joka olisi kysynyt minulta ehkäisymenetelmistäni. Olettavatko miehet, että kaikki naiset popsivat pillereitä, onko usko omien uimareiden tehoihin mennyt vai onko kiiman hetkellä vauvat (ja sukupuolitaudit) viimeiseksi kiiman hetkillä mielessä? Eikö miehiä asia kiinnosta, kun hameväki hoitaa kuitenkin oletetun jälkeläisen. Vai haluavatko miehet alitajuisesti aina vain jatkaa sukuaan? Sen kun tietäisin. Olisipa hauska ottaa yhteyttä muutamaan edelliseen panoon ja kertoa iloisista perheenlisäysuutisista. Kaveri sentäs yritti jotain ehkäisyä tykittämällä mällit tisseille. Muut ovat ihan onnellisesti laukoneet maaliin asti. Ties vaikka sieltä oikeasti olisikin pikku-Sirocco tulossa.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Zero

Ikäväkseni kävi niin, etten saanutkaan treffikutsua, jota ehdin täällä jo mainostaa. Kaveri kertoi kyseisen miehen olevan niin ujo, ettei hän saa sellaista aikaiseksi. Ehdotti, että minä menisin tekemään aloitteen. Okei, tämä kävisi, jos olisin kiinnostunut tyypistä, mutta en ole. Eli en oikein halua mennä tyrkyttämään itseäni. Nyt on vähän sutinat hukassa, kun olen taas vähän sitoutuneempi kouluun ja töihin. Katselin tässä uutta palkkanauhaani, ja tulin siihen tulokseen, että tulevaa kuukautta täytyy kyllä juhlistaa kunnolla!

Mun täytyy vielä taputtaa itseäni olalle siitä hyvästä, että olen flirttaillut ihan luokattoman paljon! Ainakin minun mittakaavassani. Ja tällä kertaa myös niin, että miehet toivottavasti ovat tajunneet silmäpelini. Valitettavasti suullinen osuus flirtistä ei sovellu minulle. Vinkkinä miehille, että mikäli joku nainen on vähän vittumainen, hän saattaa vain yrittää osoittaa kiinnostustaan. Itse nimittäin olen kova piikittelemään ja kiusaamaan, kun olen kiinnostunut miehestä. Kotona sitten potkin päätäni, kun tajuan sanoneeni miestä Matti Nykäsen näköiseksi tai muuta vastaavaa.

Pyry muutes vaikuttaa leppyneen.

torstai 13. syyskuuta 2012

To suspect future you have to know history

Emme ole olleet K:n kanssa enää yökyläilyn jälkeen oikeastaan yhteyksissä. Muutama päivä vierailun jälkeen kysyin häneltä, oliko hän löytänyt piponsa luotani. Minulle oli aamulla tullut niin kova kiire töihin lähdön kanssa, että tohinoidessa unohdin täysin, millä verukkeella olin saanut kotiini miesseuraa.

Mulla on tällä hetkellä jotenkin sellainen fiilis, että tässä tulee käymään huonosti. Yleensä en ole etukäteen maalaillut piruja seinille, mitä miehiin tulee. Tällä kertaa minusta kuitenkin tuntuu, että historia toistaa itseään, ja minulle käy kuten Kaverin kanssa vuotta aikaisemmin (Niille, jotka eivät tätä muista tai jaksa lukea vanhemmist akirjoituksista: Löysimme Kaverin kanssa toisemme loppu kesästä. Siitä seurasi muutaman viikon pano- ja hempeilyilottelu. Sitten mies lähti omille teilleen, ja minä jäin rannalle odottelemaan - tuhaan. Ei se mies minua kaipaillut. Tämä nähtiin monesti. Tänä kesänä sain anteeksipyynnön ja seksiä Kaverilta.) Nyt jotenkin tuntuu, että kaikki merkit ovat ilmassa. Minut jätettiin eksän takia snägärille ja sain parina iltana mustasukkaisesti seurata, kun K piti hauskaa muiden naisten kanssa. Minusta tuntuu, että seuraavalla kerralla, kun tapaamme, minä odotan liikoja ja luulen hänen haluavan kanssani jotain. Sitten K välttelee minua, ja saan todistaa hänen käsikädessä kulkemistaan jonkun misun, ehkä eksän, kanssa.

Toisaalta se hyvin, hyvin pieni osa minusta, joka on optimisti minusta ajattelee, että tästä tulee jotain. Tämä ajatus ohjaa minun tunteitani. Eli seuraavan kerran, kun näen K:ta, olen taas ihan lääpälläni. Enkä välitä siitä, ettei hän ole ilmoittanut minulle kaupunkiin saapumisesta. Tottakai hän on tullut tänne Minä mielessään. Tästä pääsemme siihen välttelyskenaarioon, jonka aiemmin kuvailin.

Mutta, jos joudun pettymään taas, miksi kaikki oli niin helvetin ihanaa kun K oli luonani? Hän kysyi minua sillä viikolla aiemmin baariin. Hän ehdotti jatkoja. Ehkä nämä tapahtuivat sen takia, koska mies halusi korjailla sitä iltaa, kun jätti minut yksin puolikkaan pizzapalan kanssa nuolemaan näppejäni. Miksi hän sitten oli kiva ja tiskasi minulle? Miksi hän kuitenkin hempeili kanssani yön, ja nukuimme aivan toisiimme liimautuneena. Äh, en tiedä. Minulla nyt vain on vahva intuitio siitä, että K on ihan tyhjä arpa. Enkä minä halua sitä!

Olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsen muuta mietittävää. Tiedättekö sanonnan: "Don't put all eggs in one basket"? Olen päättänyt nyt noudattaa sitä. Vähän aikaa sitten eräs kaverini kertoi, että hänellä on joku tuttu, joka haluaisi meidät esiteltävän. Näin kyseisen miehen, ja tulin siihen tulokseen, ettei hän ole tyyppiäni. Nyt kuitenkin sanoin ystävälleni, että jos tämä hänen tuttunsa haluaa tutustua, minä olisin valmis lähtemään vaikka treffeille. Mieshän voi olla tosi mukava tyyppi. Jos siitä ei synny mitään, olen ainakin saanut yhden kaverin lisää. (Eikä unohdeta sitä, että näillä kavereilla on usein myös miespuolisia kavereita.) Enhän minä tiedä, haluaako kyseinen herra pyytää minua minnekään, mutta olen ainakin nyt vihjannut suostuvani.

K on silti edelleen mielessä. Hitto.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Vaihdantatalous

Olimme aloittelemassa luonani erään ystäväni kanssa. Koska muistin, että K oli ehkä lähdössä myös yöhön, ajattelin voivani kysellä hänen suunnitelmiaan tekstarilla. Naamakirja tottakai olisi ollut ehkä kasuaalimpi tapa jututtaa, mutta päivystyksestäni huolimatta K ei ikinä ilmestynyt naamischattiin. Kerroin viestissä olevani aloittelemassa ystäväni kanssa, ja että K voisi liittyä seuraamme, mikäli bailaus kiinnostaa. No, miespä vastasi viestiini nopeasti, että hän harkitsee asiaa kunhan on ensiksi viettänyt saunailtaa. Tulkitsimme viestin "kyllä" -sanomaan taipuvaksi "ehkäksi."

Ilta oli reippaasti yli 12 eikä K:sta kuulunut. Olin jo heittänyt kaiken toivoni, kun mies yhtäkkiä soitti. Sanoin, että voisimme juoda luonani vielä yhdet ennen baariin menoa. Niinpä tutustutin K:n ja ystäväni keskenään.

Jatkoimme kolmestaan baariin, jossa juomien hakemisen jälkeen alkoi kreba (suom. kreisibailaus). Tanssimme ystäväni kanssa kuin viimeistä iltaa. Välillä myös K kunnioitti meitä tanssimuuveillaan. Jossain vaiheessa hän kysyi minulta, olisinko lähdössä jonnekin illan päätteeksi syömään. Sanoin, etten oikeastaan tiedä, haluaisinko. Mies ehdotti, että hän voisi tulla hakemaan pipoaan luotani. (Olin taas kerran etkoilla "unohtanut" antaa sen hänelle.) Tanssit jatkuivat pilkkuun asti. Sitten yhtäkkiä jatkokutsuja sateli joka suunnasta. Välillä näytti siltä, että K aikoisi lähteä jatkoille, mutta hän kysyikin minulta, mitä olin suunnitellut. Minulla oli työvuoro seuraavana päivänä suhteellisen aikaisin, joten tiesin, että jatkot eivät olisi hyvä juttu. Ilmoitin tästä K:lle, ja olin aivan varma, että hän lähtisi sitten ilman minua. Sen sijaan hän ehdotti, että lähtisimme yhdessä syömään. Tässä vaiheessa viestitin telepaattisesti ystävälleni, että hänen täytyisi lähteä livohkaan eikä tulla kolmanneksi pyöräksi snägärille.

Suunnistimme kotini lähistöllä sijaitsevaan pikaruokapaikkaan. K sanoi, että tällä kertaa hän ei jättäisi minua yksin. Mies alkoi selittää jotain selvittämättömistä asioista, mihin vastasin, etten halua oikeastaan kuulla siitä mitään. K sanoi, ettei halua selitellä. Tällä kertaa mies oli jalomielinen ja maksoi ruokamme. Sovimme, että lähtisimme luokseni syömään. Tässä vaiheesa aloin jo uskoa, että herra jopa päätyisi luokseni.

Söin annoksestani hiirulaisen osa, ja annoin loput K:lle. Juttelimme jotain ennen kuin siirryin täysissä pukeissa sänkyyni. Keskustelimme jotain, ja mies sanoi, että hän voisi lähteä kotiin ja jättää minut valmistautumaan työpäivääni - tai. Ilmoitin, että hän voisi jäädä luokseni yöksi. Mies riisui paitansa ja kömpi viereeni. En ole tainnut aiemmin mainita, mutta hänen kroppansa on kyllä suurta iloa silmälle. Yummy! Makasin selkä K:hon päin, kun hän alkoi silittää kylkeäni. Hassua, mutten olisi koskaan ajatellut, että hänen kosketuksensa olisi niin pehmeää ja herkkää. Mies kun muuten vaikuttaa niin rujolta. Käännyin K:hon päin, ja meillä molemmilla oli hiukan kysyvä ilme. "Noh?" hän sanoi. "Noh?" vastasin, ja K suuteli minua. Hyvä pussailija, mietin. Hän kosketteli rintojani, ja siirtyi sitten päälleni. Kohta olinkin alasti hänen edessään. Mies siirtyi alemmas ja alkoi nuolla alapäätäni. Kohta hänen sormensa oli mukana, ja kiemurtelin onnesta. Kun hän lopetti, sanoi sen tuntuneen hyvältä. "Haluatko lisää?" mies kysyi. Nyökkäsin, ja K tuli taas päälleni ja työntyi sisääni. Helvetti, sekin tuntui hyvältä! Kunnon jyystöä. Valitettavasti sitä ei kestänyt ihan niin paljon kuin halusin. Kun olimme panneet olin edelleen kiimassa ja energinen. Höpötimme jotain hetken ennen kuin nukahdimme toisiimme liimautuen.

Aamulla sama meno jatkui. Halailtiin vierekkäin ja vaihdoimme kiehnäten useasti asentoa. Olimme lusikassa kun K alkoi kosketella kylkeä ja peppuani. Tunsin kuinka hän alkoi koveta peppuani vasten, mikä on mielestäni ihan saakelin kuumottavaa. Mies korjasi asentoaan ja siirsi peniksensä jalkoväliini. K liikutti itseään minua vasten ja hänen kyrpänsä hieroi klitoristani. Ei siihen paljon muuta tarvittu, ja olin ihan märkänä. Hetken keinuttelun ja huohottelun jälkeen mies tuli sisälleni. Sitten sitä taas mentiin. Ah, vihdoin ihanaa seksiä!

Panohommien jälkeen jatkettiin unia kellon soittoon asti. Juttelimme taas jotain, ja sitten puheeksi tuli suuri tiskivuoreni. Sanoin vihaavani tiskaamista, ja kiusasin, että K:han voisi hoitaa tiskini, koska sai pillua. Aloimme aamutoimille, ja siinä touhutessamme mies sanoi, että voisi oikeasti tiskata. Hän lisäsi vielä, ettei tekisi sitä seksin takia, vaan siksi, ettei tiskihommat ole hänelle niin vastenmielisiä kuin minulle. Niinpä töihin lähtiessäni K jäi tiskaamaan kotiini. Tämähän vaikuttaa siltä, että miesasiamiehet ovat oikeassa vaihdantaperiaatteesta, jossa naiset vaihtavat seksiä miesten eri palveluksiin. Fine by me. Saan kikkeliä ja puhtaat valkeat astiat. Voisiko mennä vielä paremmin?

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Animal Instincts

Miehet taitaa sittenkin olla jonkin tason saalistajia ja kilpailijoita. Nyt kun K on nähnyt minut Brassin kanssa, häntä taitaa kiinnostaa allekirjoittanut vähän enemmän. K nimittäin aloitti naamakirjassa keskustelun kanssani, jossa hän pyysi minua viettämään hänen kanssaan iltaa. Kuitenkin olin päättänyt pitää matalaa profiilia pikkukrapulan takia, ja siksi, että halusin mennä tekemään viimeiset silaukset lopputyöhöni. Niinpä kieltäydyin kutsusta (ja kaduin sitä tottakai heti sen jälkeen). No, juttelimme sen jälkeen vielä hetken ja K taisi vähän vihjailla vielä kutsun olevan voimassa myöhemminkin. Kuitenkin hän on jo tällä viikolla lähdössä jatkamaan opintojaan muualle.

Ai, niin! Annoin väärän numeron Brassille, koska sekoilin suuntanumeron kanssa. :D Mutta itseasiassa näin hänet sattumalta kaupungilla, ja reagoin siihen menemällä piiloon. Minulle tulee välillä tällaisia defenssejä, jos on ollut jotain sutinoita jonkun kanssa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Matoa koukkuun

K heitti pari päivää sitten ehdotuksen, että tulisin hänen ja muutaman muun kaverin kanssa katsomaan jotain keikkoja. Olin tottakai iloinen kutsusta erityisesti sen takia, mistä suunnasta se tuli. Lupasin harkita asiaa. Kun keikkailtana kello lähestyi kahdeksaa, päätinkin lähteä yhdille parin muun ystävän kanssa. Toiveissa oli tottakai nähdä myös K:ta, sillä meillä oli ollut puhetta myös keikkojen jakoista eräässä toisessa baarissa. Sinne lopulta oli myös minun suunta. Toiveekkaana olin myös sen suhteen, että K lähtisi jatkoille luokseni, sillä minulla oli panttina hänen piponsa, joka jäi haltuuni vähän aikaa sitten. (Huomatkaa kuinka vaikeat miehet voivat pompotella meitä ihastuneita misuja. Sitä voidaan jättää eksän takia snägärille, mutta silti täällä jaksetaan odotella passissa.) Niinpä laittautuessa kotonani matchasin huulipunani alushousuihini.

Baarissa oli todella hauskaa, jos unohdetaan päänsärky, joka minulle jossain vaiheessa tuli. Säryn takia annoin muiden hoitaa juomapuolen ja pidin itseni vesilinjalla. Olin tanssimassa, kun huomasin erään miehen katselevan minua. Jaoimme lattialla muutaman merkitsevän katseen. Hetken näytti, että hän olisi tulossa luokseni, mutta sitten mies perääntyi. Pari uutta silmäystä, ja hän käveli minua kohti. This never happens. Mies esittäytyi minulle. Hän oli vaihtari Etelä-Amerikasta, ja minua pari vuotta nuorempi, söpö ja hyvä tanssimaan. Ehdotin tanssilattian hylkäämistä, ja siirryimme Brassin kanssa istumaan. Juttelimme ihan perustylsiä juttuja. Sitten Brassi kehui minua kauniiksi, ja lähentyi vähän. Kohteliaisuus ja hänen kätensä oli reidelläni. Sanoin etten ihan ole valmis muhinoimaan, ja mies vetäytyi. Saimme onneksi heitettyä vaivaantuneisuuden aika nopeasti pois.

Lähdimme vielä yhdessä tanssimaan. Se ei ollut mitään perseennylkytystä, siihen en olisi pystynyt. Tässä vaiheessa huomasin K:n. Meni muutama biisi, ja K tuli seuraamme tanssimaan. Ei mitään hajua, mistä tällainen peliliike. Kun kysyin, mitä hänelle kuuluu, mies vastasi "hyvää" ja jatkoi matkaansa. Outoa. Sisälläni oli jyllännyt aikamoinen myrsky siinä hetkessä kuin K ja Brassi tanssittivat minua. Voin sanoa miettineeni minuutissa moneen kertaan, miten selviäisin tilanteesta ja kumman matkaan lähtisin, jos lähtisin. Minun ei tarvinnut kuitenkaan vaivata sillä päätäni, kun K poistui seurasta.

Valomerkin aikaan olimme vielä tanssilattialla. Tässä vaiheessa henkilökohtainen tilani oli pienentynyt, kun Brassi tanssi vierelläni. Viimeinen biisi loppui, ja mies kysyi puhelinnumeroani. En ole varmaan koskaan ennen antanut puhelinnumeroani miehelle baarissa (ellei mies ole ollut homo. Homojen kanssa olen vaihtanut paljon numeroita!) Annoin Brassille tiettävästi oikean puhelinnumeroni, jos pikkunakkini kykenivät siihen typerän kosketusnäytön kanssa. Halasin miestä ja sanoin, että hän voi soitella.

Kun erkanimme, eräs vanha työkaverini tuli juttuttamaan minua. Oli mukava höpötellä hänen kanssaan ja olin jo ehdottamassa yöpalaa, kun eräs mies, joka oli tänään ollut yhden kaverini seurassa, tuli esittäytymään. Juttelimme siinä siihen asti, kun portsarit alkoivat olla jo vähän vihaisia viipyilystämme. Kadotin miehen narikassa ja lähdin yksin kotiin. Eipä sillä, että olisin häntä sinne halunnut viedä, mutta syömään ehkä.

En tiedä, onko Brassilla aikomuksia ottaa yhteyttä. Enkä ole varma typotinko numeroni. Voisin käydä hänen kanssaan kahvilla ja muuta, mutta luulen, ettei romanssia ole syntymässä. En oikein saanut selvää hänen huumorintajustaan. Sen sijaan ystäväni kaverin kanssa meillä oli kivaa vitsailua ennen kuin hänet hukkasin. Mutta on kyllä virkistävää saada huomiota myös muilta kuin noilta epämääräisiltä säädöiltä.

torstai 30. elokuuta 2012

Dodgeball

Pitänee kertoa, mitä minun ja Pyryn välillä on ehtinyt tapahtua kirjoutustaukoni välillä. Hän kävi lomaillessaan pitkän viikonlopun täällä. Emme ole enää jutelleet niin tiiviisti naamakirjassa kuin alkukesästä. Ehkäpä mies ei ole enää ollut niin yksinäinen. Mutta Pyry otti minuun yhteyttä ja pyysi oluelle. Emme suinkaan olleet kaksin, vaan tutustuin pariin hänen ystäväänsä. He vaikuttivat vähän tasapainoisemmilta herroilta kuin kaverinsa. :D No, kyseisenä iltana ei mitään kummia tapahtunut, vaikka vaihdoimme numerot yhden hänen kaverinsa kanssa. Kaikki jatkoivat kiltisti omiin osotteisiinsa yöksi.

Pari iltaa myöhemmin Pyry otti minuun uudestaan yhteyttä samoissa merkeissä kuin viimeksi. Tällä kertaa joimme yhdet pelkästään toistemme seurassa. Oli itseasiassa ihan rentoa ja mukavaa. Nyt jo jotenkin pystyimme piikittelemään toisiamme meidän vähän huonosta menneisyydestä.

Väsymys alkoi painaa, ja saattelin Pyryn pysäkille. Siinä halattiin ja toivotettiin hyvät yöt toisillemme. Mies kommentoi jotain lyhyydestäni ja lupasi soitella, minkä jälkeen jatkoin matkaani. Juuri, kun olin ehtinyt sujahtaa lakanoihini, Pyryltä tuli viesti. Siinä hän kysyi, olisko saanut tulla viereeni nukkumaan ja paijaamaan, jos olisi uskaltanut kysyä. Pakko sanoa, että viestin saadessani olin aika voitonriemuinen. Minulla ei ole mitään romanttisia tunteita kyseistä henkilöä kohtaan, ja iloitsin hiukan tätä päällekäin muuttunutta asetelmaa. Itsehän ruikutin kyseisen miehen perään hänen ensin paskottua olalleni. Vastasin hänelle jotain epämääräistä siitä, kuinka hän ei sitten tullut mitään kysyneeksi. Siihen puhelimeni piippasi, että kuinka se häntä lopulta harmittikaan. Kohta piippasi toinen viesti, jossa Pyry kysyi, olinko jo aikeissa mennä nukkumaan. Vastasin tarvitsevani unta ennen työpäivää. Siihen mies sitten lopulta toivotti kauniit unet.

Menin sinä iltana hymyssä suin nukkumaan. Saako tällaisesta edes olla iloinen?

Emme ole jutelleet pariin viikkoon, ellei sitten lasketa tuota typerää "onksul tautei?!"-keskustelua, josta kerroinkin jo aiemmasssa postauksessa.

tiistai 28. elokuuta 2012

Some privacy, please!

Voi, nyt on pakko tulla taas avautumaan. Pyry nimittäin päätti taas kerran kysellä, olenko käynyt testeissä. Häntä kuulemma stressaa niin paljon. Mistä lähtien panokumppaneilta on alettu jälkikäteen kyselemään taudeista? Haloo! Kai minä nyt olisin sanonut, etten anna sutaista ilman kortsua, jos mulla olisi tippuri tiedossa. Pyry selitti, kuinka hänellä ei ole mitään oireita, mutta mielenterveyden vuoksi haluaa käydä.

Siis hittolainen. Eikö jokaisen pidä huolehtia omasta seksuaaliterveydestään? Miksi pitää ahdistella toista käymään testeissä. Menisi ihmeessä itse. Kyllä minä olen sen verran mukava tyyppi, että varmasti kertoisin edelliselle seksikumppanille, jos multa löytyisi joku tauti, ja niin olen kerran tehnytkin. Mutta nyt tilanne on se, että Pyry ei ole mun edellinen vällynlämmittäjä. Enkä minä hänelle soittelisi, jos jotain löytyisi, sillä olisinhan voinut saada sen hänen jälkeensä.

Vähän häpyä tähän touhuun!

Vastasin tosiaan Pyrylle, etten halua keskustellla asiasta hänen kanssaan, koska mielestäni seksielämäni ruitiminen ei hänelle kuulu. (Vähän hienotunteisemmin toki ilmaisin asian.) Mies taisi loukkaantua tästä minulle. Hän ilmeisesti kuvittelee, että minusta on kovinkin mukavaa puhua siitä, kuinka tautisena mies minua pitää.

Ja jos lukioita kiinnostaa, kävin vähän aikaa sitten testeissä ja negatiivisiä olivat.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Kerta se on ensimmäinenkin

Ihan ensimmäiseksi pyydän anteeksi kirjoittelutaukoani. Aiheita olisi ollut, ja keksin oikein oivaltavia otsikoitakin, mutten vain yksinkertaisesti ole jaksanut käyttää aikaani tähän. Sen sijaan lopputyö on saanut mukavasti rivejä. Enihau:

Mulla on ollut pientä taukoa kreisibailauksesta, olen ollut viimeaikoina erikoistunut hiljaisiin viski-iltoihin. Kuitenkin vähän aikaa sitten eräs kaverini sai minut ylipuhuttua viettämään kunnon tanssi-iltaa. Olin aikaisemmin samalla viikolla heittänyt K:lle facebookissa täysin ystävällismielisen viestin, jossa kerroin, kuinka lähikauppaan oli tullut yhtä meidän lempparielintarviketta. Tarkoitin kaikki ihan kaverillisesti, koska olin jotenkin niin lamaantunut edellisestä kerrasta, kun olimme samassa baarissa. (En muista kerroinko tästä, mutta eräs misu vei K:n mun nenän edestä tanssilattialle, kun olin ensin lämppäillyt miekkosta koko illan. Niin väärin!) No, K:pa ehdottiki mässäilybileitä mun naamakirjakommentin jatkeeksi. Siinä sitten kutsuin herran alottelemaan mun kavereiden kanssa.

Kun saavuin etkoille, K oli jo paikalla. Mies oli kunnon kala kuivalla maalla kaikkien tyttöjen keskellä. Etkoilla juttelin enimmäkseen hänen kanssaan, ja saattoihan siinä olla hiukan flirttiäkin. Päätinpä sitten ehdottaa, että biletyksen jälkeen lähdettäisiin yhdessä nauttimaan snägäripaikkojen antimista. K oli heti mukana juonessa.

Baarissa koko porukka vähän erkani toisistaan, ja itse näin yhtä koulukaveria, jonka kanssa tanssin koko illan. Pitkästä aikaa joku söpö poika tuli juttelemaan minulle, mutta olin edelleen niin K:n pauloissa, etten tajunnut käyttää tilaisuuttani hyväksi. Joskun puoli kolmen aikoihin K löysi seuraani, ja valitteli nälkäänsä. Olimme jo lähdössä ulos, kun eräs kaverini alkoi vaatia tanssiseuraa. Pitihän sitä lähteä, sillä tiedän kuinka ikävää on, kun itsellä on partifiilikset, ja muita ei kiinnosta. K seurasi perässämme tanssilattialle. Muutaman biisin jälkeen joku mimmi löysi K:n seuraan ja veti hänet pois meidän porukastamme. SIIS WHAT THE H...?!?! Helvetin moinen c'est la vie ja dejavuu. Miten mulle aina käy näin?! Luulin jo, että mulla on pullat hyvin uunissa. Käytännössä katsoen jo melkein lautasella, mutta ei. Ja mies oli niin vietävissä.

Valomerkki ilmoitti olemassa olostaan ja minua vitutti. Lähdin kavereiden kanssa nälissäni jatkoille naapuriin. Jossain houruissa päätin, että pelini ei ehkä olekaan menetetty, ja lähetin K:lle viestin, jossa kysyin, saiko hän noutajan vai haluaako kanssani vielä syömään. Heti viestin lähetettyäni mies vastasi odottelevansa minua narikassa. WUHUU! Seksiä siis luvassa.

Lähdimme jonottamaan pizzaa, jonka olimme syömässä puoliksi. Olin jopa hiukan hämmentynyt niin avoimesta flirtistä, jota K minulle tarjosi valitessamme täytteitä. Kun olimme maksaneet lätyn, K:n puhelin alkoi soida. Hän oli selkeästi vaivaantunut vastatessaan puhelimeen. Ajattelin, että nyt se joku tanssikaveri varmaan soittelee. Kuulin, kun hän sanoi, ettei aio tulla paikkaan X. Sitten hän sanoi miettivänsä asiaa, ja lopetti puhelun. Jäimme odottamaan ruokaamme, ja tunnelma alkoi vähän laskea. Kohta K:n puhelin soi uudestaan. Ymmärsin puhelusta, että hänen keskustelukaverinsa oli taksitolpalla matkalla K:n kämppään. Mitä helvettiä? K sanoi olevansa yksin. Tässä vaiheessa pilvilinnani alkoivat totaalisesti romuttua. Puhelu loppui siihen, kun herra sanoi lähtevänsä ihan heti. Mies kysyi minulta, selviäisinkö pizzasta yksin. Sitten hän kertoi, kuka soittaja oli. Hänen ex-vaimo. K selitti, kuinka on tehnyt eroa jo vuoden. Kuinka hän ei tiedä, löytääkö enää niin hyvää tyttöystävää kun ex oli. En sanonut tähän mitään. Näin tyypissä itseni muutama vuosi sitten.

En muista, mitä sanoin K:lle, vai sanoinko mitään. Hän saatteli minua lähes kotiini asti, ja sanoi sitten jatkavansa kotiin. Hän pyysi anteeksi. ARGH! Miksi? Ois nyt ollut mies ja esittänyt, että oltiin oikeasti vain jakamassa pizza eikä harrastamassa minkään sortin haureuksia keskenämme. Mitään ei ollut vielä tapahtunut, mitään ei oltu lyöty lukkoon ja kumpikaan ei ollut sanonut mitään ääneen. Oltais voitu olla niinkuin mitään outoa ei olisi tapahtunut! Mutta ei. Minä jäin kakkoseksi snägärijonossa K:n eksälle. Kuinka mukavaa. Olin jo kääntymässä kotiin, kun K halasi minua. ÖÖÖ. Vaivaannuttavaa. Huikkasin jotain, että koita selvitellä asioita kotona.

Vituttaa, ettei lähdetty ajoissa syömään. Oisin ollu jo muna suussa siinä vaiheessa kun eksä ois soitellut. Toisaalta se ois varmaan ollut vielä nolompaa.

Huoh. Miten teidän kesä?

torstai 2. elokuuta 2012

Kesäkaveri

Nyt on ollut vähän taukoa kirjoittelusta, kun elämä on vienyt mennessään. Edellinen postaus ei ollut kovin kivoissa merkeissä, mutta pohjamudista ollaan nousemasta.

Vaikea siis pilasi minulta muutaman päivän käytöksellään, jota en vieläkään osaa ymmärtää. Eikä oikein ymmärrä ystävänikään. Olin päättänyt rypeä itsesäälissä, vihassa ja depressioissa. Sitä varten ostin kunnon kasan mässyjä kotiin. Jossain vaiheessa päätin, ettei Vaikea voi pilata iltaani, ja päätin repaista kunnolla. Laitoin uuden mekon päälleni, korkkarit jalkaan ja kiharsin hiukseni. Päätin olla kaunein ja hunajaisin nainen kaupungissa sinä iltana. Sain pari ystävää kanssani pussikaljalle ja siitähän se ilta nousikin.

Päädyin baariin, jossa en ole kuukausiin käynyt ja tapasin siellä sattumalta yhden vanhan ystävän. Ystävä asuu nykyään ulkomailla, joten yllätys oli mieluinen.  Seuraamme liittyi muitakin kavereita. Heidän joukossaan yllätysvisiitin pöytäämme teki viime kesän kuumotukseni, Kaveri. Päätimme jatkaa erääseen yökerhoon, jossa kukaan ei ollut vielä käynyt (koska olemme liian cooleja pintaliitopaikkoihin.) Seura oli niin mainiota, että siitä seurasi kunnon kreisibailausta tanssien merkeissä. Kaverin kanssa meillä oli muutama katsekontakti. Fiiliksen ollessa parhaimmillaan Kaveri nojasi minuun päin ja kysyi, oliko minulla kivaa. Vaihdoimme siinä muutaman lauseen ja pirskeet sen kun jatkuivat.

Väki väheni, kun osa halusi lähteä kotiin. Siinä vaiheessa Kaveri sanoi lähtevänsä tupakalle. En ole varma, pyysikö hän minua mukaan. Sitten muut pojat lähtivät vessaan ja jäin tanssilattialle yksin. Löysin tieni tiskille, jossa minua odotti Kaveri. Hän pyysi minua mukaansa ulos. Juttelimme kaikenlaista, ja Kaveri kertoi nauttivansa sinkkuudesta. Hän sanoi tehneensä minulle paskamaisesti. Itse sanoin olevani eri mieltä. Okei, eihän minusta ollut kivaa syksyllä, kun hänestä ei kuulunut mitään ja niin pois päin. Se vain oli odotettavissa. Rupattelun jälkeen mies kysyi, voisiko hän tulla luokseni. Arvaatte varmaan, mitä vastasin.

Luonani vaatteet vähenivät kiivaasti. Pantiin ensin niin, että olin alla. Sen jälkeen taas juteltiin ja kierähdin Kaverin päälle. Siitä seurasi hyväilyä, ja seuraavaksi naitiin niin, että olin päällä. Kaveri ei ole kovin hyvin varustettu mies, mutta seksi on aina ollut hemmetin hyvää. Aina jotenkin spontaania ilman mitään kaavamaisuutta. Pieni miinus nyt siitä, että esileikki oli vähän liian lyhyt. Olen nopea kiihottumaan erityisesti ihastuneena, mutta jos sellainen jännite puuttuu, tarvitaan vähän enemmän yritystä.

Ennen kuin nukahdimme Kaveri ehdotti, että hän voisi viettää seuraavan päivän luonani. Se ois ollut tosi mukavaa, mutta mulla oli jo muita suunnitelmia. Haha! Itsetuntoani hiveli hiukan, kun annoin pakit Kaverille. Tiesin, että näin minulle ei tulisi niin paska fiilis, jos emme taas näkisi aikoihin - eli, jos Kaverista ei kuuluisi mitään.

Aamulla ennen Kaverin lähtöä panimme tottakai vielä sivusta ja takaa. Hänellä on uusi puhelin, muttei hän kysynyt numeroani. Oletan, että hänellä ei edes sitä ole.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Lemonade sucks

Mulla on ollut paska fiilis nyt muutaman päivän. Mulla oli vähän raskaampi kaveri kyläilemässä luonani muutaman päivän, ja se vei multa mehut. Sitten siihen päälle Vaikea teki mulle paskamaisesti, mikä masentaa ja vihastuttaa vuoron perään. Oli pakko kertoa yhdelle mun ystävälle, kuinka päädyin Vaikean kanssa sänkyyn, vaikka yleensä olen näistä asioista hiljaa. Mun piti vaan päästä purkamaan jollekin sydäntä, koska hänen tekemän tempun jälkeen mulla on ollut hiukan arvoton olo. Minä kun luulin, että me ollaan kavereita.

Nyt on taas sellainen olo, että pitäisi päästä pois Suomesta mahdollisimman kauaksi. Tuntuu, etten kosketa kenenkään elämää sellaisella tasolla, että minua ikävöitäisiin poissa ollessani.

Ärsyttää nämä kovin "itsetuhoiset" ajatukset. Olen pohdiskeleva luonne ja vetäydyn helposti kuoreeni, vaikka saatankin vaikuttaa sosiaaliselta rääväsuulta. Aikojen saatossa olen oppinut tunnistamaan, milloin alan olla liikaa pohjamudissa. Yritän ajatella, että elämä on sellaista, millaiseksi itse sen teet. Vähän niinkuin: "When life gives you lemons, make lemonade." Tämän oikeastaa opin, kun eräs mies teki minulle nelisen vuotta sitten kusisen tempun, ja minun oli päästävä hänestä yli. Soittelin joka päivä kavereilleni, jotta saisin seuraa. Aloitin monta uutta mukavaa harrastusta. Varasin lennot 2kk määränpäähän, johon en olisi koskaan uskonut lähteväni.

Tänään on kuitenkin sellainen olo, että haluaisin jäädä kotiin loppuelämäksi nyhjöttämän. En vastaisi enää kenenkään (äitini) puheluihin. Hautautuisin itseinhossani ja rumissa alkkareissani sänkyyn syömään sipsiä. Sellainen olo. Mutta pitänee odottaa ainakin työvuoron loppuun.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Tanssit

Podin tässä yksi päivä elämäni suurinta krapulaa ja siihen päälle morkkista. Ilta ei ollut kummoinen, mutta tuli kumottua muutama shottilasi liikaa. Sitten olin avautunut joistain asioista eräälle työkaverilleni. Vaikka seuraava päivä olikin ihan helvetillinen, sain kuin sainkin itseni jaloilleni sipsin ja loikkarin voimalla. Kohta oli uuden nousun aika.

Sinä iltana sain omakohtaisesti kokea vähän vanhanaikaisemman pariutumisrituaalin. Pohjustuksena täytyy sanoa, että tämä toiminta ei ollut minun ideani. Olen vain vaikutuksille altis. Mutta niin minä puin päälleni hamosen, punasin huulet, kiharsin ponihännän ja hain käteistä automaatilta. Ystävän kehotuksesta laitoin mukavat kengät jalkaan. Sitten suuntasimme neitosten kera lavatansseille! Kaveri oli, joka on kieränyt ympäri Suomea lavatansseissa, oli illan kuskimme. Loivariskumpan ja rohkaisu-crowmoorin jälkeen menimme etiketin mukaan notkumaan naisten nurkkaan. Oli sekahaku ja jänskätti! Kohta minua pyöritti joku parkettien partaveitsi tuskissaan, kun en pysynyt askelissa mukana. Kolmas biisi sujui mielestäni jo ihan hyvin. Mies oli oikein mukava, ja hän antoi erilaisia vinkkejä. Valitettavasti iältään kyseinen herra olisi sopinut ennemmin äidilleni. Seuraavaksi minua hakikin tanssimaan suurinpiirtein ikäiseni ja jopa söpö Oikeustieteilijä. Olin vähän yllättynyt ikäjakaumasta, koska tanssimassa oli aika paljon nuoria tapaksia. Illan aikana minulla oli parina monenmoista pyörittäjää. Oli mukavaa, mutten tiedä, oliko tuo ihan minun juttuni. Voisin kuitenkin lähteä kysyttäessä uudestaan.

Kun lähdimme tanssipaikasta, koimme että ilta oli liian nuori päätettäväksi. Niinpä suuntasimme vielä perusbaareihin. Päätin sen illan aikana, että alan käyttämään huulipunaa useammin, sillä koin saavani enemmän katseita kuin ennen. Tapasin myös herra K:n baarissa. Hän vaikutti silminnähden ilahtuneelta nähdessään minut. K tuli juttelemaan, ja höpöttelimme aika paljon. Ajattelin aikani vihdoinkin koittaneen! Promillerajamme eivät kuitenkaan ehkä kohdanneet toivotulla tavalla. Minun skumppalasi ja kaksi siideriä vastaan kaikki ne soossit, mitä K oli ehtinyt juoda. Kohta herra joraili tanssilattialla pahemmin kuin aikaisemmin tapaamani humppamiehet. Lattialta K löysi myös seurakseen jonkun mujun, joka taas oli selkeästi saanut nautintoaineita. Sen huojumisen perusteella luulen tanssiparin jatkaneen iltaa kahdestaan. Tämän oivalluksen ja siitä seuranneen vitutuksen perusteella päätin lähteä kotiin.

Mitä tästä opin? Helluntaikirous ei särkynyt, ja tuli kuiva kesä kaikesta yrityksestä huolimatta. On myös huomattu, että libidoni ei motivoi minua yhdenillan juttuihin niin kuin joskus pari vuotta sitten. Ehkä minusta on tullut vanha. Toisaalta pari edelliskertaista panoa ei ollut niin mahtavia, että ne olisivat saaneet janoamaan lisää.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Plaah

Okei. Keksin tekosyitä, miksei K:sta ole kuulunut. Hän ei ehkä ole ollut hoodeilla, mutta jos tyyppiä olisi oikeasti kiinnostanut, niin hän olisi varmasti ilmoitellut itsestään. Huoh. Masentavaa. Oikeastaan hautasin hitaasti ajatukset K:sta, mutta työvuoroja katsoessani tajusin, kuinka pitkällä kesä on. Kohta pääsee taas stressaamaan (mm. lopputyötä, jonka olisi pitäny valmistua viimeistään ennen juhannusta).

En tainnut saada kesäheilaa tai kesäseksiä. En ainakaan, jos säätietoihin on uskominen. Alan menettää uskoni miehiin - tai pikemminkin itseeni.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Jos et sä soita

Mä en kestä tätä! Oon oottanut puhelua jo muutaman päivän, ja kohta tulee Ilosaari, joka pilaa mun odottamiset ihan täysin. Tiedän, että K aikoo lähteä sinne, joten en usko hänestä enää kuuluvan. Paitsi ehkä tänään. (Ja tähän väliin voitte kuvitella minut, upean Afroditen, nostavan molemmat peukut ilmaan ja tekevän toiveikkaan, mutta pessimistisen hymyn.)

Aargh! Mun ihastumiset menee ihan hukkaan tämmösestä soutamisesta ja huopaamisesta. Tosin mullehan nousee yleensä ihan kauheat defenssit päälle, jos joku on alusta asti tosi kiinnostunut ja näyttää sen avoimesti. Vaikka vihaankin tätä itse-epäilyksen, toiveikkuuden ja pettymyksen piirileikkiä, eihän tästä toisaalta voi kun nauttia. Voipahan tuntea jotain!

Voi myös unohtaa lopputyön, jonka piti valmistua kesän aikana. Hupsis!

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Here is my number. So, call me maybe

En enää ikinä voi antaa kellekään puhelinnumeroa facebookissa ilman, että kyseinen henkilö on samaisella hetkellä linjoilla. Tästä minulle nimittäin on seurannut hitonmoinen naamakirjakammo. En ole päiviin uskaltanut kirjautua sinne sisään, ja säikyn vieraita numeroita. Alan ymmärtää esiintymisahdistksesta kärsiviä ihmisiä. Tältä heistäkin varmaan tuntuu ennen kuultavaksi astumista. K:sta ei tosiaan ole kuulunut yhtään mitään. Enkä pääse helposti puimaan asiaa, sillä enhän voi kirjautua facebookiin ahdistelemaan ystäviäni kyseisellä aiheella. Tällä nimenomaisella hetkellä, kun kirjoitan tätä postausta, yritän rohkaistua ja mennä tuijottamaan profiilini inboxia. Voisin tottakai jatkaa tätä naamisselibaattia vielä vaikka viikkoja, mutta siellähän voisi olla jotain tärkeää? (Tärkeänä pitäisin sitä, että K olisi vastannut jotain mukavaa.) Pessimisti sisälläni ei kuitenkaan usko moiseen.

Se on menoa nyt!

---------

Pari tuntia myöhemmin olen parin ystäväni seurassa. En vain uskaltanut kohdata vastausta (tai sen olemattomuutta) yksin. Räpelsin puhelintani kun kaverini nauroivat, että se olisi pitänyt saada videolle. Pääsin facebookiin vain pettyäkseni, että kaikki kuusi viestiä olivat kaikilta muilta ystäviltäni. Vähän alkoi jo ärsyttää. Kyllähän miehen olisi pitänyt jotenkin reagoida saamaansa viestiin, vaikkei olisikaan aikonut soittaa minulle.

Tulin kotiini ja normaaliin tapaan vihdoinkin pystyin tulemaan koneelle sekä tarkistamaan postini. No, koneellanipa näkyikin hänen vastauksensa! Puhelimeni fase ei ollut ilmoittanut hänen viesteistään. Hypin riemusta. K:n viestissä oli hymynaama ja kiitos. Lisäksi hän sanoi aikovansa soittaa minulle. JEJEE!!

(Olin luonnostellut tähän postaukseen toisen otsikon, mutta kuulin kyseisen biisin, kun olin hysteerisillimmäni tänään. Nyt se istuu oikein hyvin näihin pöllöihin fiiliksiin! :))

torstai 5. heinäkuuta 2012

Pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel minulle

K on pyörinyt ajatuksissani koko viikon. Olen myös vähän potkinut itseäni siitä päähän, etten heti toiminut ja antanut miehelle numeroani. Tässä vaiheessa minun täytyy kiittää erääseen aikaisempaan postaukseen kirjoittanutta Anonyymiä, joka yhdessä erään ystäväni kanssa takoi päähäni vähän järkeä. On kovin virkistävää saada täysin ulkopuolisen ihmisen näkökulma asioihin, kun itse on epävarma. Olen vuosien mittaan kasvattanut sellaisen puolustusmekanismin, etten oikein osaa näyttää tunteitani tai uskalla tehdä aloitteita, jos olen _oikeasti_ kiinnostunut.

Tarpeeksi pohdittuani asiaa kirjoitin muutaman viestin K:lle. Muotoilin yhteensä varmaan kolme viestiä uudestaan. Jokainen niistä sisälsi puhelinnumeroni. Sitten soitin vielä ystävälleni, joka käski minun ilman muuta laittamaan yhden niistä eteenpäin. Muotoilin viestin taas uudestaan. Pyysin toista kaveria lähtemään kanssani lenkille, minkä jälkeen painoin "lähetä"-nappia. Sitten pistin juoksuksi.

Nyt täällä jännäillään kakat housussa, mitä tuleman pitää. Viesti oli suhteelisen neutraali, mikä sopii tälle vaikealle luonteelleni, mutta olen silti itsestäni ylpeä. Kai se nyt osoitti kiinnostustani, kun lähes viikkoa myöhemmin ilman mitään puhetta laitan vain miehelle numeroni?

Pakko vielä kiitellä, että kommenttibokseissa on viimeaikoina ollut elämää. Se piristää kovasti päivääni!:)

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Laastari

Pyry on tosiaan jututtanut viime näkemämme jälkeen hyvin ahkerasti allekirjoittanutta. Sain juuri kuulla yhteiseltä ystävältämme, että hän olisi tulossa pian taas kaupunkiin. Ystävän mukaan hän olisi tulossa minun perässäni, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Pyry kutsui minut luokseen noin viikko sitten, mutten tainnut vastata hänelle mitään. Hän selitti, kuinka on yksinäinen ja kaipaa seuraani. En nyt vain millään jaksaisi mitään laastarihommia. Toisaalta ajattelen, että pitäisi puhdistaa ilmapiiriä, sillä minulla on taas vähän vittuuntunut olo kyseiseen tyyppiin (siksi, että tollo meni utelemaan jotain seksitaudeista).

No, yritän nyt vain leijua viime viikonloppuista ja keksiä, miten voisin aloittaa keskustelun K:n kanssa.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Thought

Myöntääkö kukaan tekevänsä joskus facebook-päivityksiä sen mukaan, että ihastus voisi kommentoida siihen jotain? Minä ainakin teen. Kova pähkinä, kun mies ei ole mikään naamiksen aktiivikäyttäjä. Enkä uskalla aloittaa keskustelua. Minähän voisin vaikuttaa liian innokkaalta.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Majoneesia

Taas on vierähtänyt jonkin aikaa viimeisimmästä kirjoituksesta. Juhannus meni mukavasti ulkoillen ja mökillä juhlien. Kerrankin ei tarvinnut olla töissä. Juhannusaattona oli kunnon rai-rai-meininki kun tanssahtelimme hyttysmyrkyssä tuoksuen Baddingin säestämänä. Mitään miesjuttuja minulla ei ollut (Vaikea oli kyllä samalla reissulla mukana). Päädyin lohduttamaan kavereita ja selvittelemään toisten draamoja. Tämä oli myös ensimmäinen juhannus, kun tein taikoja. Tyynyn alle valiutui muutama kaunis kukka. Silti en nähnyt tulevaa aviomiestä unissani. Ehkä nyt ei ole vielä minun vuoteni, tai sitten minusta tulee vanhapiika.

Luulin mokanneeni eräs ilta K:n suhteen. Minulla tuli pupu pöksyyn, kun tapasimme pubissa. Hän tuli katsomaan peliä, ja itse olin muuten vain istumassa. Olimme kohta samassa seurueessa. Mietin koko illan, että haluaisin ehdottaa jatkoja, mutta jotenkin en saanut sanottua sitä. Minulla on siihen kaikenlaisia tekosyitä. Ajattelin, että mahdollisuuteni kesähelluiluun tai johonkin meni totaalisesti, kun luulin K:n lähteneen eksänsä kanssa kotiin. No, ilmeisesti näin ei käynytkään.

Seuraavana päivänä koin mukavan yllätyksen. K kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan syömään. OK, hän oli kysynyt muitakin mukaan, ja itse paniikissa pyysin kaikkia, jotka tulivat mieleeni. Ketään ei liittynyt seuraamme. Jännitti ihan helvetisti.

Olin tarkoituksella vähän myöhässä. En olisi varmaan pysynyt nahoissani, jos olisin ollut ravintolassa ennen häntä. Mulla oli hauskaa. Vaikka olikin hiukan outoa olla kaksi, kun olen tottunut näkemään häntä porukassa. Saattoipa vaan molempia jännittää, sillä räpelsimme kilpaa savetteja. Kun olimme syöneet, lähdimme vielä istuskelemaan. Seuraan oli tarkoitus liittyä muitakin, mutta ilmeisesti planeettojen asennot olivat niin suotuisat, että muut olivat kaikki olivat pahasti myöhässä. Olin varautunut iltaan viinillä, joten ehdotin, että menisimme luokseni odottamaan muuta porukkaa. Pari kaveriamme liittyikin siihen mennessä seuraamme. Joimme viiniä luonani ennen pystybaariin siirtymistä.

Ilta meni normaaliin tapaan. Tanssimista, keskusteluja ja tuttuja. Olin päättänyt tehdä siirtoni. Tiesin, että tällä kertaa en jäätyisi, kun ehdottaisin jatkoja. No, sitten tuli Hiekottaja. Hiekottaja on yhteinen ystävämme, joka meni ehdottamaan pitsaa ja kyytiä K:lle. Lähdin tottakai pitsalle mukaan. Söin hampurilaisen, jonka kastiketta valui leualleni, vaikka yritin syödä nätisti. K katsoi minua vähän pidempään. Mitään sanomatta hän pyyhkäisi kastikkeen sormellaan ja nuolaisi sitä. Jossain vaiheessa K sanoi jotain siihen suuntaan, ettei hänellä ole puhelinnumeroani. En osannut oikein reagoida siihen. En uskaltanut sanoa: "Hei, no tässä se on 040..." En halunnut kertoa sitä muiden kavereiden nähden.

Yksin kotiin tullessani mietin, olisinko laittanut hänelle facebookin inboxiin numeroni. En tehnyt sitä. Luulen ja toivon, että tästä kehkeytyy vielä jotain. Sen verran mahanpohjassani jylläsi, kun K kosketti leukaani.

PS. Tämä oli sadannes kirjoitukseni tähän blogiin!

torstai 21. kesäkuuta 2012

Kesää

Mitään kummoista ei ole enää tapahtunut K:n tai Vaikean suunnalta. Vaikeaa olen tavannut, ja yhtenä iltana hän saattoi vihjailla haluavansa luokseni yöksi, mutten tajunnut sitä kyseisessä tilanteessa.

Kaverini A sen sijaan oli yhtenä iltana aika naisenkipeä. Mutta ei siitäkään sen enempää, koska itse en oikein ole kiinnostunut tyypistä. Pidän häntä vähän ressukkana, vaikka kyseessä ilmeisesti onkin oikea naistenmies. Itse olen nyt jotenkin keskittänyt ajatukseni K:hon.

Pyry taas hakee minusta jotain helvetin laastaria. Sen yhden surullisen illan jälkeen Pyry on jutellut minulle joka päivä. Joka ikinnen päivä. Aikaisemmin hänestä kuului ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Hän tosiaan on vasta eronnut kihlatustaan. Jotenkin ironista, että nyt hän etsii minusta lohtua ja seuraa. Pyry kuitenkin tiputti minut korkeammalta kuin kukaan mies aiemmin.

Pitää vielä jakaa sen verran, että vitutti kun Pyry alkoi pari päivää touhujemme jälkeen kysellä, onko mulla jotain tauteja. Sanoin, ettei tietääkseni ja kysyin, oliko miehellä jotain oireita, vai miksi kyselee. Ei kuulemma ollut oireita. Sitten hän selitti pitkät pätkät, kuinka hän ja hänen eksänsä molemmat ovat käyneet testeissä. Sitten kyseli perään, milloin minä olen tutkituttanut pilluni. Ei helvetti!!! Ensinnäkin olen sitä mieltä, että mikäli harrastaa suojaamatonta seksiä, on molemmilla oma vastuu tartunnoista. Ei niistä enää jälkikäteen kysellä. Riski on otettu, joten sitä pitää potkia itseään päähän eikä vinkua jälkikäteen. Toiseksi en todellakaan kokenut tarvetta alkaa selittämään seksihistoriaani hänelle. Niinpä sanoin vain, etten ole vähään aikaan käynyt testeissä. Hah!

Parastahan tässä on se, että viimeksi kun oikeasti tapailimme ja ehkä seurustelimme, itse olin käynyt sukupuolitautiteseissä ennen Pyryä. Mies ei ollut koskaan käynyt niissä, eikä halunnut mennä. Yritin patistaa häntä testeihin, koska ajattelin, ettei olisi mitään järkeä, jos itse menisin uudestaan. Jos Pyryllä olisi ollut jokin tauti, ei se välttämättä olisi ehtinyt tarttua. No, tarinahan päättyi, että siinä vaiheessa kun Pyry oli jo ehtinyt siirtyä toiseen ja kolmanteen naiseen, hän omantunnontuskissaan meni testeihin.

Pidä tunkkis, Pyry.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Jotain jaettavaa

Pakko jakaa eräs hakusana, millä blogiini on eksytty, sillä en voi lakata ihmettelemästä sitä:

"kestän suihkussa kauemmin kuin sängyssä"

What the fuck? 

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Oho

Niin siinä sitten lopulta kävi, että panin Pyryn kanssa. En oikein tiedä, miten ajaduin siihen, mutta niin vain pääsi käymään.

Olin viettämässä erittäin railakasta iltaa. Tuttuja tuntui tulevan ovista, ikkunoista ja hanoista. Olin juonut töiden jälkeen nopeasti vähän aloitteluviiniä, ja baarissa pitikin pysyä ihan vesilinjalla. Ainakin siihen asti, kun Pyry sanoi tarjoavansa minulle shotin. Sain shotin ja lasillisen viskiä. Ilo oli siinä vaiheessa ylimmillään. Pöydässämme oli yksi penkki liian vähän, minkä K ratkaisi sillä, että hän kutsui minut syliinsä istumaan. Olin huomaavinani, että Pyry oli hiukan närkästynyt uudesta istuimestani. Hän kävi välillä jututtamassa minua, mutta olin hiukan lyhytsanainen, sillä erään toisen henkilön seura kiinnosti enemmän. Taas oli hiukan flirttiä ilmassa K:n kanssa. Valitettavasti kadotin hänet kun lähdön aika koitti.

Pyry sen sijaan seurasi minua narikoilta ulos asti. Hän lähti mukaani kävelemään, ja minä tilitin, kuinka en ole voinut suhtautua häneen kovin positiivisesti. Mies kuunteli lieviä haukkujani ja saattoi minut kotiin. Meillä oli juttu kesken, kun saavuimme ovelleni, joten kysyin, haluaisiko hän tulla käymään. Juttelimme luonani vielä varmaan tunnin verran. Sitten Pyry sanoi, että hän voisi lähteä. En estellyt, vaan menin pesemään hampaani. Sitten mies kysyikin yöpaikkaa. Tässä vaiheessa olin jo 100% varma tulevasta. No, mikäs siinä.

Makoilimme sängylläni kun Pyry alkoi hipsuttaa selkääni. Hän kuljetti käsiään paitani sisällä, ja kysyi, tuntuiko se hyvältä. Pyysin miestä jatkamaan. Kohta kädet kävivät alempana ja vaatteet vähenivät. Pyry kysyi, tulisiko minulle morkkista. Naurahdin, ja pyysin häntä olemaan ajattelematta sellaista. Sitten hän otti minulta suihin. Suuhommien jälkeen kiepsahdin hänen päällensä. Hipelsin hänen penistään ja kävin mielessäni vertailua viime kertaiseen (sori pojat, it happens). Panimme niin, että minä olin päällä. Nojauduin Pyryyn päin, ja pyysin häntä tulemaan päälleni. "Nyt se on myöhäistä," tyyppi vastasi. Voi vittu. Iski pieni turhautuminen.

Maatessamme ihmettelin ääneen, miten paskaa seksi tällä kerralla oli, kun viimeksi sitä harrastessamme se oli jotain ihan helvetin upeaa. No, ehkä meidän seksuaalinen kemia vain katosi vuosien saatossa. Ehkäpä en vain voinut olla niin innostunut hänestä, kun meiltä puuttui muukin kemia. Tulimme tosi hyvin juttuun silloin joskus.

Aamulla heräsin kellon soittoon, koska minulla oli edessä työvuoro. Kävin suihkussa, minkä jälkeen rupattelimme vielä lusikassa toistemme kanssa. Ei pussailua. En tiedä, olisko Pyry halunnut, sillä hän katseli minua kun yritin vielä torkkua. Lähdimme yhtä matkaa pois luotani. Illalla hän vielä jututti minua facebookissa. Ei mitään erikoista. En tiedä, olisiko tämä kannattanut jättää tekemättä.

Päivän olin innoissani siitä, että olimme flirttailleet K:n kanssa.

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Vanhaa suolaa

Tapahtui eräs erikoinen juttu. Olin tullut töistä ja surffailin netissä, kun yksi miekkonen alkoi jututtamaan naamakirjassa. Siinä ei ollut mitään erikoista sinänsä, sillä olemme jutelleet aikaisemminkin. Erikoista oli se, että tällä kertaa olin itse vastaanottavainen ja mukana keskustelussa. Ihan kuin olisin jutellut hyvänkin kaverin kanssa.

Heppu, jonka kanssa keskustelin, ei kuitenkaan ole ollut suosiossani muutamaan vuoteen. Hän on mies, joka tiputti minut korkealta ja kovaa. Kesken ihanimman kuherruskuukauden hän lähetti minulle viestin, jossa sanoi, ettei halua tavata enää. Viesti ei olisi voinut tulla huonompaan aikaan. Loukkaannuin myös siitä, että hän ei voinut tehdä asiaa kasvotusten - esimerkiksi aamulla, jolloin hän oli luonani. Silloin hän ei puhunut mitään, mikä olisi viitannut tulevaan viestiin. Päin vastoin. Mies oli suunitellut tuovansa hammasharjan ja olohousut luokseni. No, myöhemmin selvisi, että hän lähetti viestin illalla, koska oli kuullut jonkun vanhan ihastuksensa eronneen pitkäaikaisesta poikaystävästä. Tyyppi ei siis halunnut pettää minua, kun kävi panemassa ihastustaan. Hirmu jaloa.

Olemme tosiaan olleet jonkinasteisissa keskusteluväleissä tapahtumien jälkeen. Olemme olleet tekemisissä. Tosin emme koskaan minun aloitteestani. En ole ajatellut häntä tai mitään häneen liittyvää ainakaan pariin vuoteen. Mutta jotenkin olen aina ollut kovin varautunut, kun hän on puhunut minulle. En ole osannut olla kovin rento, vaikken tunne, että minulla olisi kaunoja häntä kohtaan. Kai olen jotenkin ajatellut, ettei hän ole ansainnut seuraani.

Nyt kuitenkin juttelimme ja vitsailimme facessa kuin ylimmät ystävät. Alkoi olla jo myöhä, kun mies, Pyry, ehdotti yksille lähtemistä. Itse kuittasin, ettei asiassa ole enää mitään järkeä, kun pubit alkaisivat jo pian sulkea. Hän taivutteli hetken minua, ja lupauduin lähtemään, jos hän tarjoaisi minulle juoman. Vartin kuluttua istuimmekin lähikapakassa juttelemassa.

Myönnän, että minua jännitti. Olin valinnut paitaani sen 15minuutin ajan, kun odotin Pyryä. Lopulta kaikki meni ihan hyvin. Ihan kuin välillämme ei olisi koskaan ollutkaan mitään ongelmia. Enkä voinut olla huomaamatta, kuinka Pyryn vasemmasta nimettömästä puuttui eräs koru. En ottanut asiaa tietenkään puheeksi.

Ilta loppui ihan kaverillisissa merkeissää kun mies saatteli minut kotiin. En tiedä, olisiko meidän pitänyt halata, mutten tehnyt sitä.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Me, Myself and I

En ole koskaan ollut sitä mieltä, että ihailut ja miessuhteet vaikuttaisivat itsetuntooni. Täysi-ikäistyttyäni sain myös karistettua pahimmat itsevihat ja aloin pikkuhiljaa rakastaa ulkoista olemustani (olen aina ollut erityisen ihastunut luonteeseeni tottakai). Viime talvi kyllä jotenkin sai minut olemaan epävarma vartalostani. En oikein tiedä, miksi. Ajattelin, ettei kukaan haluaisi nähdä minua alasti tai varsinkaan pitäisi näkemästään. Kai tuohon vaikutti stressi, pari ylimääräistä kiloa ja muutama kariutunut romanssi sekä tietysti lähes 10kk jatkunut seksittömyys.

Burnouttia oli myös keväällä ilmassa ja harkitsin psykologille menoa, jotta olisin päässyt pahimman yli. Sitten irtisanouduin yhdestä työpaikasta ja jätin pari suurempitöistä kurssia kesken. Päätin, että lääkkeet saavat tulla vasta ihan viimehädässä. Enhän minä töistä päässyt irtisanoutumisella, koska jostain syystä olen viime aikoina ollut joku kaupungin halutuin työntekijä. Enkä osaa sanoa "ei".Jätin juhlimisen pariksi kuukaudeksi, koska huomasin sen pahentavan stressiä. En ole koskaan ollut melankolista sorttia humaltuessani, mutta tänä keväänä tyynyni koki vesivahingon aika usein.

Nyt alan taas pitää itsestäni ja ulkoisesta olemuksestani. Koulun loppuminen ja lisääntynyt vapaa-aika on tehnyt ihmeitä. Se on ajanut minut terveempien harrastusten pariin ja juhlimisestakin on tullut hauskaa. Kuitenkin väitän, että suurin muutos tapahtui helluntain aikoihin, kun sain vähän mieshuomiota K:lta ja seksiä Vaikealta. Ah, en olekaan niin iljettävä, mitä ajattelin. Ehkä ulkoisessa olemuksessani onkin vähemmän parannettavaa kuin asenteessani.

Ihanaa kesää!

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Vaikea

Nukuimme Vaikean kanssa yön vierekkäin. Olimme ilmeisesti kovin vieraskoreita, sillä olimme kuitenkin aika kaukana toisistamme - tai niin kaukana kuin 90 senttisessä sängyssä voi olla.

Heräsimme puolen päivän jälkeen, kun Vaikealle tuli puhelu. Hän kävi laittamassa omenansa äänettömälle, riisui paitansa ja tuli takaisin viereeni. Tällä kertaa lähemmäs, joten tein siirtoni ja otin hänen kädestään kiinni ja laitoin sen ympärilleni. Vaikea hipsutti kädellään kämmentäni, ja minä ajattelin kuinka mukavaa on köllötellä kaksin krapulapäivänä. Käännyin ympäri, ja hipelsimme toisiamme ihan viattomasti. Jutustelimme välillä ja välillä yritimme saada unta. Olin todella mielissäni, kun Vaikea kuljetti käsiään selässäni.

Kutittelimme toisiamme varmaan toista tuntia ihan hiljaa. Pikku hiljaa hipsuttelut olivat vähän vähemmän kaverillisia ja sitten ihan vähän enemmän kiihottavia. Kaverin kädet siirtyivät hitaasti vähän lähemmäs alaselkääni, sitten vähän lähemmäs peppuani ja reisiäni. Mies varovaisesti kuljetti sormeaan alushousujeni reunalla. Siinä vaiheessa minun käteni siirtyivät hänen selältään rinnalle ja alavatsaan. Olimme kasvot kiinni toisissamme, muttemme suudelleet. Kumpikaan ei tainnut uskaltaa. Olin kärsimätön, mutta ujostelin hänen huuliaan. Siinä vaiheessa ei voisi enää perääntyä. Olin kuljetellut sormen päätäni hänen korvalehdellään ja siirsin sen kevyesti kohti miehen huulia. Kainostelimme ja koskettelimme toisiamme pitkään. Jossain vaiheessa en kestänyt jännitystä enää ja painoin pääni Vaikean huulimme. Se oli menoa sitten.

Muistan pitäneeni Vaikeaa hyvänä suutelijana, enkä pettynyt nytkään. Siirsin käteni hänen etumukselleen, enkä todellakaan pettynyt siihenkään. Vähensin vaatetta ja mies siirtyi alemmas. Vaikea oli tosi taitava kieli- ja sormihommissa. Olisin varmasti saanut, ellei tämä uusioneitsyyden menettäminen olisi tuntunut niin jännittävältä. Annoin vastapalveluksen ja otin mieheltä suihin. Sen jälkeen panimme niin, että minä olin päällä. Niin mahtavaa kuin itse seksi olikin, petyin vähän kun Vaikea tuli aika nopeasti. Syynä saattoi olla se, että miehellä oli ollut uusiopoikuus tallella paljon pidempään kuin minun vastaava.

Kävimme romanttisesti yhdessä suihkussa pussailemassa ja halailemassa. Palasimme sen jälkeen vielä hetkeksi sänkyyn silittelemään toisiamme. Olin todella onnellinen siitä järjettömästä hellyydestä, mitä sain osakseni.

Näimme kaveriporukalla vielä illalla ja välit Vaikean kanssa olivat kuin ennenkin. Ei tästä suurta rakkaustarinaa tule, mutta en panisi pahakseni, jos voisimme koittaa pistää viime kertaista paremmaksi. Nyt taisin kuitenkin kusta pelini K:n kanssa, koska jotenkin en kestäisi ajatusta pallotella kahden kaverin kanssa.

tiistai 29. toukokuuta 2012

Helluntai

Olin odottanut kesäloman alkua kovasti. Olin myös toiveikas, kun ajattelin erään kiinnostavan miehen tulevan kaupunkiin kesäksi. Ajattelin, että kyseiseen herraan voisin yrittää käyttää (seksuaalisen)energiani.

Enkös sitten sattunut törmäämään tähän miekkoseen ollessani kantabaarissani. Kutsun häntä K:si. Kovin paljon en energiaani tuhlannut K:n piirittämiseen, sillä parin ensimmäisen vaihdetun lauseen jälkeen mies ehdotti kahden keskisiä jatkoja. Olin vähän yllättynyt ja ohitin hänen kysymyksensä vitsinä. No, illan päätteeksi tajusin, ettei se ollut vitsi. K tuli jututtamaan minua vielä baarin ulkopuolella. Hän vihjasi, että voisi alkaa siirtymään johonkin suuntaan. Minä sanoin lähteväni yksin kotiin. Sovimme näkevämme seuraavana päivänä, kun muitakin tuttuja oli lähdössä terassille. En oikein tiedä, miksi hannasin. K on aivan ihana tyyppi! Mukava, hauska, fiksu, sekopäinen ja kuuma.

No, seuraava ilta koitti, ja oli hiukan helluntaipainetta päällä. Vaikka eipä nuo heilapäivät vielä toistaiseksi ole kuseneet minun kesiä tai aiheuttaneet juhannus-jonoja. Valitettavasti joku toinenkin misu oli iskenyt silmänsä K:hon. Tapasin myös pitkästä aikaa Vaikean, joka oli myös saanut kesähommia täältä. Vaikea on teiniaikojeni suurin ihastus, kaveri ja raastava yhdenillan juttu muutaman vuoden takaa. Meidän välejämme on myös raastanut eräs kaverini, jolla on pakkomielle Vaikeaan, vaikkei heillä ole ollut ikinä mitään vakavaa.

Meillä oli aika iso kaveriporukka istuskelemassa, mutta ilmeisesti aikaiset aamuherätykset kaatoivat useimman aikaisin kotiin päin. Lopulta meitä oli vain neljä. Minä, K, Vaikea ja tyttö, joka oli selkeästi iskenyt silmänsä K:hon. K jäi odottelemaan minua ja Vaikeaa vielä ulkopuolelle, kun hän oli ensin poistunut aiemmin tytön kanssa baarista. En ole varma, miksi hän joudutteli. Luulen, että mies olisi halunnut konsultoida kaveriaan siitä, voisiko hän lähteä kyseisen misun matkaan. (Tai sitten hän toivoi pääsevänsä allekirjoittaneen kanssa jatkoille. heh heh.) Neiti oli melkeimpä antanut K:lle avaimet kouraan ja kutsunut kotiinsa, joten hoputimme K:ta juoksemaan perään.

Jäimme Vaikean kanssa kaksin juttelemaan, enkä oikeastaan muista, minkälaisen keskustelun päätteeksi ehdotin, että voisimme siirtyä luokseni. Haluan vahvistaa, että ihan kaverillisena eleenä tein tämän ehdotuksen.

Joimme molemmat lasilliset valkkaria, ja juttelimme niitä näitä. Tunnemme lähes 10-vuoden ajalta, joten keskustelun aiheita on paljon. Vaikea sanoi olevansa väsynyt, ja hänen kotimatkansa oli pitkä. Niinpä ehdotin miehelle, että hän voisi jäädä yöksi. Sanoin, että voisin tehdä hänelle vuodesohvastani sängyn. Annoin myös toisen vaihtoehdon: Mies voisi tulla viereeni nukkumaan. Vaikea päätti tulla viereeni.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Girlsome

Miten tässä kävi näin? Tulin harrastaneeksi tyttökivaa ystäväni kanssa tässä viikonloppuna. Meillä kahdella on tästä jo jonkinlaista kokemusta muutaman vuoden takaa, kun eräiden viinantäyteisten bileiden jälkeen tultiin mun luokse jatkoille. Silloin meininki tosin oli hurjempi. Tämä mun kaverini sivilisäätykin on kokenut muutoksen viime kerrasta. Nykyään hän on naimisissa, silloin joskus vain seurusteli kyseisen miehen kanssa. Jälkikäteen hänen heilansa kuuli meidän juhlimisesta, minkä jälkeen sain kovasti miehen toimesta saunakutsuja.

Mutta nyt tämä touhu tuli aivan puun takaa, ja vieläpä lähes selvänä. Olimme molemmat juoneet kolme lasia viiniä, ja käyneet syömässä. Viimeisen lasin jälkeen päätimme tulla luokseni, koska minua ei kiinnostanut yökerhoilu aikaisen heräämisen takia. Luonani juttelimme niitä näitä, kunnes väsymys iski. Kaverini makoili sängylläni, ja kysyin, aikoiko hän jäädä yöksi. Hän vastasi torkahtavansa ennen kuin soittaisi taksin. Niinpä pesin hampaat ja siirryin hänen viereensä.

Heitin vitsillä, että voitaisiin nukkua lusikassa. Sitten kaverini kiepautti toisen jalan ylitseni. Siinä me olimme kasvokkain pienessä paketissa. Olin hiukan hämmentynyt ja jännittynyt. Yritin kuitenkin nukkua. Mikäs siinä kun kavereita kerran oltiin. Kohta ystäväni antoi minulle pienen suukon. Annoin hänelle toisen takaisin. Kohta olimme hävittäneet housumme, ja hipelsimme toisiamme.

Nukuimme yön vierekkäin, kunnes kuuden aikoihin aamulla ystäväni mies soitti vihaisena, ja sanoi tulevansa hakemaan.

Olen vieläkin vähän hämmästynyt illan kulusta. En oikein tiedä, miten kaikki oikein tapahtui. Oikeastaan olisin voinut uskoakin jotain saman suuntaista, jos olisimme olleet enemmän humalassa. Kun oikein innostun, saatan baaristakin kysellä tyttöjä jatkoille. Ikinä en ole ketään saanut.

No, ilmeisesti ainakin mun seksittömyysputki katkesi. Vai miten nämä hommat oikein lasketaan naisten kesken?

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Finnish gigolo

Olen tullut siihen tulokseen, että pahimpia pettäjiä ovat ne joista sitä viimeksi uskoisi. Tai voi olla, että pettäminen tuntuu härskimmältä sellaisen henkilön toimesta, joka vaikuttaa kaikin puolin kunnolliselta vävykokelaalta. Olin lentää tuoliltani (tai tippua sängystäni) pari vuotta sitten, kun eräs miespuolinen kaverini tuli luokseni jatkoille ja ehdotti seksiä. Häkellyin tuosta suuresti, koska en olisi koskaan kuvitellut hänen peuhivan tyttöystävänsä selän takana, enkä tosiaankaan uskonut hänen ehdottavan mitään sellaista juuri minulle. Heitin kyseisen herran pois kämpästäni. Tyttöystävä tuli kuskaamaan kyseisen miekkosen kiltisti kotiin. Myöhemmin mies kertoi pettäneensä avovaimoaan säännöllisesti. Hän kertoi pitävänsä itseään kunnollisena poikaystävänä siksi, että pettämisestä hänellä on aina ihan hirveä morkkis.

Tästä päästäänkin viimeaikaiseen lempiaiheeseeni, Tommiin. Hänellähän on tyttöystävä kotikaupungissaan. Tapasin Tommin viime kertaisen jälkeen taas baarissa. Hän oli ilmeisen hämmentynyt, kun huomasi minun bonganneen hänet jonkun uuden tsirbulan seurasta. He lähtivät samaa matkaa kotiin. Olin tottakai tapahtuneesta ihan helvetin mustasukkainen ja ravoissani. Raivoissani siksi, että nyt Tommista oli tullut silmissäni pleijeri muiden joukossa. (HAHAHA, nyt ihmettelette, miksen ole ajatellut niin jo aiemmin. Niin minäkin.) Harmittaa, että olen tuhlannut häneen ihastumistan. Ketuttaa kuvitelmani olevani jotakin spesiaalia ihan vain sen takia, että olemme tunteneet pidemmän aikaa ja että häntä kiinnostaa lähteä jatkoille kanssani. Dorka mikä dorka, kun erehtyy luulemaan riiauspyyntöjä ihastukseksi.

Kaikista huvittavinta on, että en ole ollut mustasukkainen hänen tyttöystävästään. Kai olen kuvitellut typerääkin typerämmässä mielessäni Tommin jättävän kimulinsa ah niin upean, ihanan ja kauniin Siroccon takia. Kaikki kuvitelmat henkisestä ja fyysisestä viehättävyydestäni tuntuvat kaikonneet hevon vittuun. On alkanut oikeasti käymään itsetunnon päälle, etten koe saaneeni huomiota keneltäkään. Uskottelen peilin edessä itselleni, ettei ketään miestä kiinnosta nähdä tätä ruhoa alasti. Olen hyvin uskottava.

perjantai 27. huhtikuuta 2012

And then there were three

Ilta on pitkällä, ja seurueessa on hauskaa. Istumme viidestään paikallisessa räkälässä nauttimassa pubiruusujen ja -herrojen laulusta ja satunnaisista jorinoista. Seurassamme on myös Tommi. Kun baarimikko näyttää merkkinsä, alamme tehdä lähtöä seuraavaan paikkaan. Kello on vasta kaksi ja minua ei ainakaan väsytä. Osa porukastamme on eri mieltä, ja he lähtevät kotiin. Olin tästä salaa iloinen, koska sehän tarkoitti sitä, että enemmän Tommia minulle. Hänhän tottakai halusi vielä jatkaa iltaa.

Baarissa join vielä yhden, lirkuttelin tutulle mikolle ja kävin pyytämässä muutamaa lempparibiisiä. Loppu aika sitä tanssittiinkin villisti valomerkkiin asti Tommin kanssa. Sitten olikin jatkojen aika luonnollisesti.

Menimme luokseni ja tein jotkut typerät drinksut viinajämistä, jotka kaapistani löysin. Niiden hyvä maku yllätti itse tekijänsäkin. Vaikka kello alkoi lähennellä kuutta jaksoimme silti jutella vielä taukoamatta. Jaoimme toisillemme diippejäkin juttuja. Oli aivan mahtava lähentyä ja tutustua. Makoilin sohvalla torkkupeitto päälläni, kun Tommi taputti paikkaa vieressään ja kutsui sängylleni. Tulin hänen viereensä. Juttelimme vielä niitä näitä ja mies silitti reittäni, jonka olin vaivihkaa laittanut häntä vasten. Tajusin kyllä, mikä on homman nimi, mutta en tehnyt mitään. Nukahdimme lusikkaan.

Aamulla kärvistelin aikani pahimpien liskodiskojen takia. En saanut unta, vaikka kävin suihkussakin. Sängyllä makoillessani haaveilin pitkään Tommin hiuksien koskettamisesta. Mietin sitä varmaan tunnin ennen kuin uskalsin. Varovasti kuljetin kädet miehen pään päälle, ja hellästi haroin tämän tukkaa. Hetken päästä hän kääntyi, avasi silmänsä ja hymyili. Mieletön aalto kulki sisälläni ja toivoin, etten punastunut. Tommi heräsi, ja juttelimme vielä tunteja sängyssä, ennen kuin hän lähti.

Täydellistä? Ei. Koko illan sängyn toisella puolella oli toinen nainen, minun hyvä ystäväni.

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Ingen speciellt

Hiljaiseloa on ollut, eikä vain blogin puolella. Opiskelut alkaa olla pikkuhiljaa purkissa tälle vuodelle. Pari tehtävän palautusta, yksi parin päivän kurssi ja lopputyö, niin pääsen töiden makuun. Olisin päässyt oman alan palkattomaan harjoitteluun, mutta "money talks", joten jätin sen väliin ja teen muita hommia.

Nyt mulla on kuitenkin ollut hiukan dilemmallista koulussa. Minusta on tullut hiukan mustasukkainen. Tommista. Olen käärmeissäni, kun hän flirttailee jollekin toiselle tytölle. Mutta nyt meillä synkkaa taas hyvin. Itseasiassa minusta tuntuu, että hän vaivihkaa ehdotti minulle baarihommia. Puhuimme, mitä iltasuunnitelmia meillä on. Kerroin suunnitelmista mennä baariin A, vaikken ollut järin innostunut keikasta, joka siellä on. Tommi sanoi, että minunhan kannattaisi tulla illalla baariin B, jonne ymmärsin hänenkin olleen menossa. No, tottakai päätin mennä baariin B.

Kaverini taas eivät olleet kovin innoissaan suunnitelmistani, ja ilta päättyi kuitenkin aiemmin sovittuun paikkaan. Itse lähdin aikasin kotiin töiden takia. Kuitenkin olin aika harmissani, etten nyt päässyt näkemään Tommia yöelämässä, sillä ajatus yhteisistä jatkoista kutkutti paljon. En tiedä, olenko kertonut täällä blogissa, kuinka Tommilla on ollut tänä talvena tapana soitella minulle yöllä kävellessäänn baarista kotiin. Tämä on tapahtunut silloin, jos olemme nähneet illan aikana, tai jos on ollut puhetta juhlimisesta. Asun nimittäin miehen kotimatkan varrella, ja hän on kuikuillut kadulta, onko minulla kotona valot päällä. Minkä superidean tästä sitten yöllä saankaan? Päätän nukkua valot päällä kaiken varalta, josko Tommi sattuisi huomaamaan. Miten dorkamaista. :D Kun kuitenkaan herrasta ei ole kuulunut sen meidän lusikassa nukkumisen jälkeen. No, nukuin huonosti, ja lähden töihin silmäpussieläimenä!

Ps. Illan aikana minua ilahdutti baarissa eräs nainen sanomalla, että olen ärsyttävän hyvännäköinen nainen. Sainpa kunnon boostia itsetunnolle, kun talven aikana kertynyt vararavintokaan ei ole täysin vielä kadonnut.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Hienoja hautajaisia, Jesse

Mitä minä olen tehnyt pyhäpäivät? Olen ollut kipeänä. Lisäksi olen ollut kolmantena pyöränä. Olen syönyt ihan tuhottomasti. Eilen katsoin varmaan pari tuntia pornoa, mikä oli jopa vähän turhauttavaa hitaan netin takia. Voiko hitaus johtua siitä, että naapurini käyttää nettiäni? En ole salannut sitä. Niin, joo tosiaan runkkasin pornon päätteeksi. Olen myös myötäelänyt jännää sinkkuelämää hyvän ystäväni kautta. Herra sai treffikutsut. Tänään olenkin sitten katsonut leffoja - Nälkäpelin muunmuassa. Taas on hormonit jotenkin pyörteissä, sillä vollottelin leffoja katsellessa, vaikkei yksikään ollut surulinen.

Kaveri on ollut kaupungissa, näin häntä vilaukselta kun olin töissä. En tosiaan ole ottanut asiaksi lähteä bilettämään, joten en häntä sen enempää nähnyt. Enpä nähnyt muitakaan kärpäsiä.

Mukavat pääsiäiset lukijoille!

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kärpäsiä odotellaan

Tänään oli mukava päivä, vaikka tuntuukin, että olen oikea Nti Saamattomuus.

Kun menin kouluun, kävin jututtamassa Tommia. Samalla hän vihjaisi muuttaneensa. Hän puhui jotain tupareiden tapaisista. Kärpäsiä surisi mahassani ja höpötin ohi suuni jotain hölmöä. Leikin luennon ajan ajatuksella, että hän katselisi minua. En tiedä, oliko se täysin kuvitelmaa. Tommi oli jotenkin vähän erilainen. Hän vaikutti todella iloiselta, ja pitkästä aikaa tuntui, että meillä synkkasi taas tosi hyvin. Ah, kevät.

Pienet toiveet heräsivät, kun vaikuttaakin siltä, ettei Tommi olekaan muuttamassa tyttöystävänsä perässä. Tästä innostuneena kävin tarkistamassa hänen facebook-profiilinsa. "Seurustelee" komeilee edelleen hänen infossaan. Valitettavasti.

Tulisipa jo kesä ja kärpäset!

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Tiptap

Tipaton loppui, ja kävin juhlistamassa sitä ystäväni kanssa erään keikan merkeissä. Juotiin ensin luonani viiniä, ja puhuttiin koulusurmista, stereotypioista ja tietysti miehistä. Ystäväni on viimeisimmän suhteen onnekkaampi kuin minä. Hän elää suhteessaan vielä honey moon -vaihetta. Suumme kävivät niin kovaa, että pääsimme irtautumaan asunnoltani vasta puoli yhden aikoihin. Keikka oli ehtinyt jo ainaikin puoleen väliin, kun saavuimme paikalle. Ihan hyvä niin, en olisikaan jaksanut katsella pidempään bändiä, josta en niin kovin välitä.

Näin muutamia tuttuja, joita en ollut tavannut pitkään aikaan ja tarjosin shotteja kavereilleni. Ilta oli aika turha, sillä jatkoimme ystäväni kanssa vakavien ja kevyiden asioiden puimista kahdestaan. Bilekansa oli ilmeisesti vähän väsynyttä, sillä baari tyhjeni aika nopeasti. Ehdimme juuri puida sitä, kuinka joillakin on ihan virheellinen käsitys siitä, että naisia tullaan lähestymään baarissa. Sitten kului viisi minuuttia ja eräs salskea kolli tuli pöytäämme. Hän vaikutti ihan mukavalta tyypiltä, joten rupattelimme siinä aikamme.

Herra oli pikkupaikkakunnalta käymässä töiden puolesta. Miehellä oli erittäin humalainen kaveri, joka liittyi seuraamme jossain vaiheessa. Siinä piikittelimme toisiamme pilkkuun asti, kunnes miehet ehdottivat, että lähtisimme yhdessä pitsalle. Lähdimme sitten heidän matkaan ystäväni kanssa ja jaoimme pitsan. Jonkun keskustelunaiheen siivittämänä ensiksi juttelemaan tullut mies antoi minulle käyntikorttinsa. Olin jotenkin tulkinnut miehen saattaneen olla minusta hiukan kiinnostunut, sillä hän oli välillä leikkimielisesti töninyt minua. Jätin kuitenkin kortin käyttämättä, sillä mies ei ollut laisinkaan tyyppiseni. Arvot eivät oikein kohdanneet. Ulkoisesti myös hänessä häiritsi ihan liian suuret silmälasit - niin typerältä kuin saattaa kuulostaakin.

Miehet herrasmiesmäisesti tarjosivat myös taksikyydin, johon ystäväni tarttui. Minä sen sijaan asuin aivan eri suunnalla, joten päätin kävellä lyhyen matkani kotiin.

Vaikka elämäni rakkautta tai kuuminta yhden yön seuraa en saanutkaan, oli erävoitto, että pääsin kotiin tunteilematta. Ilmeisesti stressi jo vähän hellittää. :) Ihanaa pääsiäistä!

Ps. Miten naiset jotka eivät sheivaa, pärjäävät karvojensa kanssa? Ihan sietämätön kutina, kun ei ole ennen baari-iltoja ajellut bikiniseutua! Entäpä parrakkaat miehet. :<

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Odotusta

Kävi hiukan kummallinen sattuma tässä jokin aika sitten. Näin Kaverin veljeä baarissa. (Tiedän, että minun piti pysyä erossa niistä hommista, mutta maltillisesti nautin itseni pikku kekkuliin.) Kaverin veli sen sijaan oli erittäin humalassa. Olen nähnyt häntä useamman kerran, mutta juttelimme ensimmäistä kertaa lomareissullani, kun Kaveri oli ottanut hänet mukaansa bailaamaan.

Nyt hänen veljensä tuli juttelemaan minulle. Hän kertoi, kuinka Kaveri olisi luultavasti tulossa käymään kotikonnuilla aika pian. Normi settiä. Mutta sitten hän sanoi, kuinka on käskenyt velipoikaansa soittamaan minulle. Tätä hän toisteli muutaman kerran. Minä olisin halunnut vain kysyä, että miksi juuri minulle! Sitten veli jatkoi, että haluaisi meidän lähtevän kolmestaan juhlimaan kunhan Kaveri tulee takaisin. Sanoin sen sopivan minulle, vaikka olin oikeasti pelkkää kysymysmerkkiä.

Kysymys kuuluu: Tietääkö Kaverin veli meidän pienestä salasuhteesta? Ymmärtäisin, että veli olisi ehdottanut yhteistä illanviettoa, jos meillä olisi ollut ihan superkivaa viime kerralla. Tai pojilla varmaan olikin mahtavaa, mutta sillä ei varmasti ollut mitään tekemistä minun kanssani. Kutsu ei myöskään selity sillä, että veli olisi minusta kiinnostunut.

Pieni toivon kipinä heräsi, kun aloin ajattelemaan, että Kaveri olisi puhunut minusta hänen veljelleen. Haavemaailmassani Kaveri on kuvaillut minua elämänsä naiseksi, jollaista ei ole koskaan ennen tavannut. Sitten veli on kannustanut Kaveria soittamaan minulle katsoakseen, olisinko vielä hänestä kiinnostunut. Todellisuus taitaa kuitenkin olla, että hänen veljensä ei vain ole tietoinen asioista, ja humala tekee hänestä übersosiaalisen.

Joka tapauksessa, toiveikkuutta on taas ilmassa. Se harmittaa toisaalta, sillä hetkeksi olin jo unohtanut Kaverin. Sitten hänen viestinsä saivat taas tunteet pintaan. Kohta olikin paska fiilis tapaamisesta. Nyt sitten tämä.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Semmosta

Nyt tuntuu, että koko kevät on mennyt aivan perseelleen. Tammikuussa otin selkeästi ihan liian rennosti, koska tuntuu, että nyt on ollut ihan helvetinmoinen stressi ja kiire. Talvilomakin olisi pitänyt tehdä vain lopputyötä, mutta olin kipeänä.

Tulin jo reilu viikko sitten reissusta. Tulin kipeäksi ennen sitä. Aluksi maseilin kuinka en haluaisi nähdä Kaveria räkätaudissa. Sitten maseilin sitä, ettei hän edes ottanut yhteyttä. Lopuksi maseilin sitä, millainen hän oli kun tapasimme. Näimme baarissa. Kaveri oli soitellut yhteiselle kaverillemme koko illan, ja pyydellyt meitä hänen kanssaan istuskelemaan. Kun lopulta tapasimme yökerhossa, Kaveri ei puhunut minulle mitään. Okei, hän pääsi kommentoimaan, kuinka punaiset silmäni ovat ja kuinka väsyneeltä näytän. :) Kuinka otettu olinkaan siitä. Iltani päättyi lopulta siihen, että itkin silmät päästäni. Lähdin minua majoittaneen ystävän luo ennen kuin muu porukka vaihtoi menomestaa. Hautasin pääni kaulahuiviini, ja itkin vuolaasti. Minua hävetti. Kuinka noloa on kävellä puoli kolmen aikaan baarista kotiin räkänokkaisena itkupillinä.

Nyt päätin pidättäytyä alkoholista ainakin seuraavan kuukauden. Olen ollut niin stressaantunut, että alkoholi tuntuu lähes poikkeuksetta aiheuttavan vain mielipahaa. Juhlimisen vähennyttyä blogi tuskin hiljenee, sillä nyt on tällä tytöllä niin yksinäinen olo, että on varmaan pakko avautua jonnekin. Ihminen, jolle yleensä olen uskoutunut, tuntuu vähättelevän mun asioita. Häntä ei tuntunut minun seurani kiinnostavan aikoihin. Lisäksi olen edelleen todella loukkaantunut siitä, että hän väitti minun olevan kiinnostunut Tommista vain hänen tyttöystävänsä takia.

Sellaista tänään.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Herättelyä

Otin sitten härkää sarvista ja laitoin Kaverille viestiä. Ilmoitin tulevani hoodeille niin rennosti kuin vain osasin. Eli todella rennosti. En olisi yhtään ihmetellyt, vaikka Kaveri ei olisi vastannut. Mutta hän sanoi, että hänellä on samaan aikaan sukulaisia kyläilemässä, ja että voisi ehkä nähdä. Hienotunteinen tapa torjua? Ehkä. Toisaalta en ehdottanut tapaamista, kerroin vain tulostani. Hänhän oli sitä kysellyt muutama viikko sitten.

No, tiedä häntä, mitä nyt tapahtuu.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Loman tarpeessa

Huh huh. Lopputyö stressaa todella paljon. Minusta tuntuu, että kurssikaverit eivät tunne asiasta yhtä paljon paineita kuin minä. Mutta minäpä olenkin niin paljon enemmän jäljessä. Deadlinet painaa päälle. Stressi ei helpota minun työskentelyäni, kuten ehkä monen muun. Itse ennemminkin lamaannun ja ahdistun.

Onneksi pian on tiedossa pieni irtiotto arjesta. Ajattelin kysyä kaverilta, josko hänkin haluaisi tavata.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Riitaa

Olen ollut huomaavinani ehkä jotain kiinnostusta edelleen Tommin puolelta. Olin juhlimassa ystävieni kanssa, kun päätin laittaa hänelle viestiä. Tommi vastasi yllätyksekseni nopeasti. Viesti oli hiukan flirtti. Innoissani tästä menin kertomaan tästä yhdelle ystävälleni. Hän suuttui minulle. Kaverini mielestä teen väärin yrittäessäni iskeä varattua miestä.

Itsehän ajattelen, etten ole naiselle, jota en tunne, mitään velkaa. Muutenkin tuntuu, että pettämis asioissa nainen tuntuu olevan aina se syy pää. Kai se on edelleen sitä ajattelua, että naisella on moraalinen vastuu, kun kaksi ihmistä harrastaa haureuksia. Ymmärrän, että näin on ollut kymmeniä vuosia taka perin, kun ehkäisyvälineitä ei ole ollut. Silloin on pitänyt puntaroida vähän eri tavalla, kenen kanssa tekee ja mitä. Erityisesti naiset tuntuvat lynkkaavan toisensa, jos on ollut sutinointia kiellettyjen hedelmien kanssa. Ihmettelen tätä suuresti, sillä oma viha kohdistuisi poikaystävään, jos tämä pelehtisi muiden kanssa. Tuntemattomat muijat eivät nyt vain ole vastuussa minulle pinperoistaan. Sen sijaan poikaystävän pitäisi tietää pitää housut jalassa, vaikka joku Rihanna numero kaksi tulisikin riiaamaan.

Ystäväni ajattelee toisin. Hänen mielestään minä olen vastuussa yrittäessäni jotain varatun kanssa. Hänen sanojensa mukaan haluan Tommia vain siksi, että hän seurustelee. Olen vähän loukkaantunut siitä, että näin sanoo yksi ihmisistä, joka tuntee minut ehkä parhaiten. Ajattelen hänen olevan väärässä. Uskon, että mikäli Tommi olisi koko tuntemisemme ajan ollut sinkku, jotain välillämme olisi jo tapahtunut. Lisäksi hän on luonteeltaan lähimpänä miesmakuani kuin esimerkiksi Kaveri tai O-P. Enkä ole koskaan mielestäni juossut varattujen perässä. Olen kerran tietoisesti ollut varatun miehen kanssa, ja olen varma, että minun omatuntoani kalvasi enemmän kuin kyseisen miehen. Tiedän hänen pettäneen tyttöystäväänsä muidenkin kanssa. Tiedän myös, että Tommi on pettänyt tyttöystäväänsä aikaisemmin. Ehkäpä minä en sitten ole se paha demoni, joka syöksee häntä turmiolle.

Mitä mieltä lukijat ovat näistä asioista? Millaisia ja kuinka pitkiä tuomioita antaisitte pettämisen eri osa puolille?

torstai 9. helmikuuta 2012

Pientä päivitystä

Olen ollut jo moneen kertaan aloittamassa uutta kirjoitusta, mutta olin ajatellut säästäväni sen uuteen blogiin. En vain ole saanut keksittyä uutta nimeä tai nimimerkkiä, joten se nyt vähän lykkääntyy.

O-P:n kanssa on tainnut olla pientä kissa ja hiiri -leikkiä. Viikonloppuna hän pyysi minua mukaan juhlimaan, mutta olin jo lähdössä nukkumaan. Lisäksi minulla oli todella paljon rästihommia koulun suhteen. Ne tuntuivat sinä iltana todella tärkeiltä. En tiedä, onko minusta naista katsomaan kortteja O-P:n suhteen. En usko hänestä olevan suhteeseen kanssani. Tai minusta hänen kanssaan. Mutta silti minua häiristee vähän se, että saatan olla jonossa mukana parin muun tytön kanssa. En tiedä, miksi. Kavereitahan vaan ollaan. Olen kai sitten mustasukkainen.

Tommi on nyt jutellut kanssani vähän enemmän. Olin jopa jotenkin huomaavinani hänen katselevan minua koulussa. En tiedä. Itseasiassa toivoisin jopa hänen suhteen tapahtuvan jotain.

Sitten on A, joka nyt on kaikista selvimmin kiinnostunut. Mutta itse taas pidän häntä täysin ystävänä. Meillä on vuosia sitten ollut pari humalaista sähellystä, enkä halua uusia niitä.

Summaus: Olen hiukan ihastunut Tommiin, ja O-P:hen. Olo on kuin yläasteella, kun niitä ihania poitsuja on vaikka kuinka. Tuttua huttua peruskoulusta on myös se, että muut tytöt tuntuvat olevan minua ihanampia.

Ps. Tässä siis suunnitellaan uuden tunnuksen ja blogin luomista. Katsellaan. :)

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ilmoitusluontoista asiaa

Koska Bloggerissa, Youtubessa, G-mailissa ynnä muissa on tapahtunut jonkin asteisia uudistuksia, en enää pysty lukemaan omia tekstejäni. Olen joskus Youtubessa ilmeisesti määritellyt itseni 90-luvun tuotokseksi huolimattomuuksissani. Blogissani on toiminto, jonka johdosta alaikäiset eivät pääse lukemaan kirjoituksiani. Siispä sitä ei pysty tekemään oma käyttäjätunnuksenikaan.

Eli... Tietäisikö joku, mistä voin ikäni muuttaa oikeaksi?

Jos ei muuta, luon itselleni uuden profiilin ja lisään sen kirjoittajaksi. Älkää siis ihmetelkö, jos seuraavan kerran kirjoittajana onkin jokin uusi nimimerkki.

Behind the drapes

Nyt ovat ajatukseni alkaneet hiukan selkiytyä tätä kasvanutta kysyntää kohtaan.

Kaveri. Hän nyt huitelee muissa maisemissa, joten en edes ymmärrä, miksi jaksan häntä ajatella. Muutenkin luulen, ettei meidän säädöstä mitään pidempää seuraisi. Ihana mies, mutta vähän hankala. Enkä halua polttaa siltoja takanani. Bros before ho's!

Tommi. Hänestä nyt on paljastunut uusia asioita, joten ihastuminen on jäänyt puoli tiehen. Panisin - ehdottomasti.

O-P. Hänestä en oikein ota selvää. Mies vaikuttaa kiinnostuneelta. Hän on puhunut minusta kavereillensa, koska eräs heistä kysyi, olen minä se Sirocco. Sitten taas välillä vaikuttaa, että O-P:lla on muita kuvioita. Flirttiä meillä on pelissä, mutta jotain tuntuu puuttuvan. Mentiinkö jo ystävyys -alueelle? En osaa lukea näitä viestejä, koska olemme tunteneet jo pitkään. Hän pyysi minua vasta mukaan illan viettoon. (En mennyt, oli aamulla töitä.) Mutta hän ei vastaa kovin nopeasti naamakirjaviesteihin. (Mitä ikinä se tarkoittaakaan.) Ja, ja... Voisin keksiä vaikka kuinka erilaisia esimerkkejä asioista, joita en vain ymmärrä.

Tiedän kyllä, että itse olen aika ongelmallinen nainen, mitä tulee kommunikaatioon miesten kanssa. Olen välillä liian leikkisä, ja toisaalta taas vaikutan ihastuneenakin välinpitämättömältä, vaikka omassa mahassa perhoset leikkivät kamikaze-lentäjiä. Eli voi hyvinkin olla, etten kenenkään näiden miehen kanssa ole ollut tarpeeksi selkeä teoissani.

Tämän kuukauden motto voisi olla: Sanoista tekoihin.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Ovista ja ikkunoista

Olen varmistunut siitä, että saadakseen sutinaa, sun on täytynyt ensin vähän sutinoida. En tiedä, johtuuko se siitä, että miehet vaistoavat epätoivoisuuden, vai mistä. Mutta kävipä niin, että tosiaan pääsin kainaloimaan Tommin kanssa. Jonkin aikaa on ollut flirttiä O-P:n kanssa.

Tapasin O-P:n vähän aikaa sitten, ja minulla oli sellainen fiilis, että nyt on varma nakki kyseessä. Olisimme varmasti jatkaneet samaan osoitteeseen, ellei hyvä ystävä olisi tullut keskeyttämään. O-P jaksoi istua kuunnellen meidän juttuja aika pitkään ennen kuin katosi kotiin. Hän kutsui minut viikonloppuna mukaan kanssaan yhdelle keikalle, ja nyt mietin, pitäisikö mennä. Kyse ei olisi treffeistä, sillä samassa porukassa olisi paljon muitakin tuttuja.

Olin jättänyt läppärini auki, ja kotiin tullessani huomasin myös viestejä Kaverilta. Juttelimme aika vähän, mutta hänen aloitteestaan kuitenkin. Se oli ensimmäinen kerta sen jälkeen kuin hän muutti pois. Kerroin ihmetteleväni, miksi hän alkoi jutella minulle. Olinhan ollut siinä luulossa, että hän välttelee minua. Hän kysyi, milloin olisin tulossa käymään hänen paikkakunnallaan. Vastasin, etten tiedä. En kysynyt, olisiko hän majoittanut minut.

Pähkinän kuoressa: Lähdin viihteelle (selvänä) nähdäkseni Tommia. Mutta törmäsinkin O-P:hen, joka vaikutti kiinnostuneelta. Sitten Kaveri otti yhteyttä, mitä ei ole aiemmin tapahtunut. Siispä kirjoitukseni ensimmäinen väittämä pitää paikkansa.

Pääni on siis aivan sekaisin. Kaveri tuntuu tällä hetkellä unelmieni mieheltä. Olen häneen edelleen todella ihastunut. Mutta toisaalta olen viimeisen puolen vuoden aikana lähentynyt hänen tyttöystävänsä kanssa. O-P on aivan mahtava tyyppi, ja meidän huumori kohtaa aivan täysin. En kuitenkaan usko hommasta sytyvän mitään vakavaa, koska hänellä tuntuu olevan niin paljon vientiä. Mutta hyvä ystäväni tuntuu olevan toista mieltä. Sitten on vielä Tommi, aivan ihana ja herkkä mies. En tiedä, mitkä ovat hänen tunteensa minua kohtaan. Kaikkia miehiä yhdistää se, että olen heidän kaverinsa. Se helpottaa ja toisaalta vaikeuttaa asioita. Helppoa on alkaa juttelemaan heidän kanssaa pelkäämättä pakkeja, koska he voivat tulkita sen kaverillisesti. Vaikeaa taas on tulkita, ottavatko he yhteyttä kaverimielessä vai muuten.

En usko, että kenenkään heidän kanssa syntyy vuosisadan rakkaustarinaa. Mutten silti tiedä, miten toimisin.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Awkward

En tiedä, kuvittelenko omiani, mutta minusta tuntuu, että pientä vaivaituneisuutta on ilmassa minun ja Tommin välillä. Se saattoi kyllä olla myös sitä, etten itse oikein vielä osaa suhtautua häneen. En oikein tiennyt, mitä sanoa keskusteluissa. Mulle iski joku sisäinen sensuuri. Tuntui, että olisi pitänyt vetää joku stand up-show. Tämä johti lämpimikseen puhumiseen, ja tein yhden todella typerän kommentin. Äh. Ehkäpä tämä tästä.

Ensimmäisen kerran kun Tommi kutsui minut luokseen jatkoille, hän vältteli minua monta päivää. Painostava fiilis loppui, kun olimme kerran kahden ja hän sanoi häpeävänsä toimintaansa. Hän oli ollut aika humalassa tullessaan juttelemaan, ja itse olin vesiselvä.

Oivoi, lisää paineita koulun käyntiin!

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Blogi

En muista, olenko kertonut, että minulla on ollut aiemminkin blogi, joka käsitteli sinkkuelämääni. Se vain kävi aika raskaaksi, koska tunsin monien ymmärtäneen minua väärin. Lisäksi jossain vaiheessa tuntui, etten tehnyt sitä itseni takia. Aloitin blogin muuttaessani uudelle paikkakunnalle, joten sydänystävät eivät olleet lähellä. Silloin tarvitsin kanavan, missä avautua tuntemuksistani. Olin myös eräänlaisessa murroksessa elämäni suhteen. Joitain kuukausia myöhemmin aloitin tämän blogin, ja kerroin siitä muutamalle vakkarilukijalle.

En poistanut edellistä blogia kokonaan. Jätin sen itselleni salasanan taakse. Viimesestä vanhan päiväkirjan postauksesta on noin vuosi. En ole lukenut vanhoja tekstejä ollenkaan, mutta pari päivää sitten päätin tutustua teksteihini. Voin sanoa muuttuneeni todella paljon parissa vuodessa. Vaikka lihalliset nautinnot ovat edelleen minulle tärkeitä, huomasin, minkälainen pakkomielle seksi minulle on vielä muutama vuosi sitten ollut. Tajuan nyt paremmin sitä, miten jotkut saattoivat loukkaantua kirjoituksistani.

Ihmettelen toisaalta sitä, miten jaksoin kuukausia tapailla miestä, joka käytöksellään osoitti, ettei oikein ollut kiinnostunut minusta. Suhteessa oli myös ongelmia makuuhuoneenpuolella. Aika on kullannut muistot, sillä olin unohtanut, kuinka ahdistavaa aikaa vietin kyseisen miehen kanssa. Myöhemmin tiedän kaiken johtuneen miehen pahasta masennuksesta, joka johti lääkeriippuvuuteen. Nyt hänellä on onneksi kaikki hyvin. Hänellä on upea avovaimo, ja mies vaikuttaa löytäneen oman paikkansa.

On ollut myös terapeuttista tutustua omaan elämään tavallaan ulkopuolisen silmin. Minähän kuitenkin kirjoitin tekstejä myös lukijoille. Olen elänyt omaa elämääni uudestaan. On asioita, jotka olin ehtinyt jo unohtaa - niin hyvässä kuin pahassa. Muistan nyt ne hyvät ominaisuudet joissain ihmissuhteista, jotka jälkikäteen tuntuivat ajan haaskaukselta. Toisaalta taas muistan, miksi jotkut suhteet eivät vain toimineet. Ihmettelen, miksen ole jo aiemmin lukenut tekstejäni. Ne ovat tehneet hyvää, nyt kun yritän unohtaa Eksän kokonaan. Olen alkanut ymmärtää, kuinka jojoiluni Eksää kohtaan on johtunut vain siitä, että olen laittanut hänet mielikuvitusmaailmassani jalustalle. Aika kultaa muistot tässäkin.

Miksi aloitin vanhojen kirjoitusten lukemisen? Harkitsin niiden siirtämistä tähän blogiin. Mutta en taida tehdä niin. Mielestäni ne eivät edusta enää sitä, mitä nykyään olen. Ne tapahtumat vain ovat tehneet minusta tällaisen.