Juha tosiaan jäi luokseni yöksi. Olimme sängyssä reilusti iltapäivään asti tehden kaikkea muuta kuin sitä toiseksi yleisintä asiaa, mitä lakanoissa hommaillaan.
No, viimeistään siinä vaiheessa oli noustava ylös, kun molempien mahat alkoivat karjua tyhjyyttään. Valitettavasti myös jääkaappini oli samassa tilassa kuin mahani, eikä Juha kelpuuttanut hernekeittoa. Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä ulos syömään.
Mikä voisi olla oudompaa kuin lähteä yhdenillan hoidon kanssa syömään? (No, varmasti monikin asia.) Kuitenkin minua vähän nolostutti lähteä uuden tuttavuuteni kanssa ulos ruokailemaan. Minä näin sukulaisia samassa ravintolassa, ja Juhan edellisen illan ryyppykaverit olivat keksineet tulla syömään samaan aikaan samaiseen ravintolaan. Oivoi. Hyvin minä silti siitä selvisin! Yllätyksekseni aterioinnin jälkeen Juha kysyi, saisiko hän tulla käymään käytyään ensin asioilla. Lupasin päästää hänet kylään.
Kuten voi varmaan odottaa - Juha jäi yöksi. Ilmeisesti ne ihanat niskasuukkoväristykset eivät olleet hataraa kuvitelmaani, sillä yhtä hyvältä ne tuntuivat seuraavanakin iltana. Edelleenkään emme harrastaneet haureuksia. Sen sijaan katsoimme elokuvaa, pussailimme ja kävimme yhdessä suihkussa.
Seuraavana aamuna Juha lausui sanat, joita en ole ennen kuullut: "Sirocco, sä olet kyllä rento mimmi."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti