sunnuntai 26. elokuuta 2012

Kerta se on ensimmäinenkin

Ihan ensimmäiseksi pyydän anteeksi kirjoittelutaukoani. Aiheita olisi ollut, ja keksin oikein oivaltavia otsikoitakin, mutten vain yksinkertaisesti ole jaksanut käyttää aikaani tähän. Sen sijaan lopputyö on saanut mukavasti rivejä. Enihau:

Mulla on ollut pientä taukoa kreisibailauksesta, olen ollut viimeaikoina erikoistunut hiljaisiin viski-iltoihin. Kuitenkin vähän aikaa sitten eräs kaverini sai minut ylipuhuttua viettämään kunnon tanssi-iltaa. Olin aikaisemmin samalla viikolla heittänyt K:lle facebookissa täysin ystävällismielisen viestin, jossa kerroin, kuinka lähikauppaan oli tullut yhtä meidän lempparielintarviketta. Tarkoitin kaikki ihan kaverillisesti, koska olin jotenkin niin lamaantunut edellisestä kerrasta, kun olimme samassa baarissa. (En muista kerroinko tästä, mutta eräs misu vei K:n mun nenän edestä tanssilattialle, kun olin ensin lämppäillyt miekkosta koko illan. Niin väärin!) No, K:pa ehdottiki mässäilybileitä mun naamakirjakommentin jatkeeksi. Siinä sitten kutsuin herran alottelemaan mun kavereiden kanssa.

Kun saavuin etkoille, K oli jo paikalla. Mies oli kunnon kala kuivalla maalla kaikkien tyttöjen keskellä. Etkoilla juttelin enimmäkseen hänen kanssaan, ja saattoihan siinä olla hiukan flirttiäkin. Päätinpä sitten ehdottaa, että biletyksen jälkeen lähdettäisiin yhdessä nauttimaan snägäripaikkojen antimista. K oli heti mukana juonessa.

Baarissa koko porukka vähän erkani toisistaan, ja itse näin yhtä koulukaveria, jonka kanssa tanssin koko illan. Pitkästä aikaa joku söpö poika tuli juttelemaan minulle, mutta olin edelleen niin K:n pauloissa, etten tajunnut käyttää tilaisuuttani hyväksi. Joskun puoli kolmen aikoihin K löysi seuraani, ja valitteli nälkäänsä. Olimme jo lähdössä ulos, kun eräs kaverini alkoi vaatia tanssiseuraa. Pitihän sitä lähteä, sillä tiedän kuinka ikävää on, kun itsellä on partifiilikset, ja muita ei kiinnosta. K seurasi perässämme tanssilattialle. Muutaman biisin jälkeen joku mimmi löysi K:n seuraan ja veti hänet pois meidän porukastamme. SIIS WHAT THE H...?!?! Helvetin moinen c'est la vie ja dejavuu. Miten mulle aina käy näin?! Luulin jo, että mulla on pullat hyvin uunissa. Käytännössä katsoen jo melkein lautasella, mutta ei. Ja mies oli niin vietävissä.

Valomerkki ilmoitti olemassa olostaan ja minua vitutti. Lähdin kavereiden kanssa nälissäni jatkoille naapuriin. Jossain houruissa päätin, että pelini ei ehkä olekaan menetetty, ja lähetin K:lle viestin, jossa kysyin, saiko hän noutajan vai haluaako kanssani vielä syömään. Heti viestin lähetettyäni mies vastasi odottelevansa minua narikassa. WUHUU! Seksiä siis luvassa.

Lähdimme jonottamaan pizzaa, jonka olimme syömässä puoliksi. Olin jopa hiukan hämmentynyt niin avoimesta flirtistä, jota K minulle tarjosi valitessamme täytteitä. Kun olimme maksaneet lätyn, K:n puhelin alkoi soida. Hän oli selkeästi vaivaantunut vastatessaan puhelimeen. Ajattelin, että nyt se joku tanssikaveri varmaan soittelee. Kuulin, kun hän sanoi, ettei aio tulla paikkaan X. Sitten hän sanoi miettivänsä asiaa, ja lopetti puhelun. Jäimme odottamaan ruokaamme, ja tunnelma alkoi vähän laskea. Kohta K:n puhelin soi uudestaan. Ymmärsin puhelusta, että hänen keskustelukaverinsa oli taksitolpalla matkalla K:n kämppään. Mitä helvettiä? K sanoi olevansa yksin. Tässä vaiheessa pilvilinnani alkoivat totaalisesti romuttua. Puhelu loppui siihen, kun herra sanoi lähtevänsä ihan heti. Mies kysyi minulta, selviäisinkö pizzasta yksin. Sitten hän kertoi, kuka soittaja oli. Hänen ex-vaimo. K selitti, kuinka on tehnyt eroa jo vuoden. Kuinka hän ei tiedä, löytääkö enää niin hyvää tyttöystävää kun ex oli. En sanonut tähän mitään. Näin tyypissä itseni muutama vuosi sitten.

En muista, mitä sanoin K:lle, vai sanoinko mitään. Hän saatteli minua lähes kotiini asti, ja sanoi sitten jatkavansa kotiin. Hän pyysi anteeksi. ARGH! Miksi? Ois nyt ollut mies ja esittänyt, että oltiin oikeasti vain jakamassa pizza eikä harrastamassa minkään sortin haureuksia keskenämme. Mitään ei ollut vielä tapahtunut, mitään ei oltu lyöty lukkoon ja kumpikaan ei ollut sanonut mitään ääneen. Oltais voitu olla niinkuin mitään outoa ei olisi tapahtunut! Mutta ei. Minä jäin kakkoseksi snägärijonossa K:n eksälle. Kuinka mukavaa. Olin jo kääntymässä kotiin, kun K halasi minua. ÖÖÖ. Vaivaannuttavaa. Huikkasin jotain, että koita selvitellä asioita kotona.

Vituttaa, ettei lähdetty ajoissa syömään. Oisin ollu jo muna suussa siinä vaiheessa kun eksä ois soitellut. Toisaalta se ois varmaan ollut vielä nolompaa.

Huoh. Miten teidän kesä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti