Olen ollut hiukan hiljaisella päällä viime aikoina blogini suhteen. Voisin selittää, että kaikki johtuu kiireestä, mitä minulla kyllä on ollut monestakin syystä. Mutta se ei varmaan selitä sitä, että myös ystäväni ovat alkaneet soittelemaan perääni. Kysellään, olenko suuttunut jostain vai mihin olen unohtunut. Vastaus kysymykseen on Juha.
Hän oli viikon luonani. Olo on kuin kaukomailta palatessa. Aikaeroväsymystä. Pientä ikävää. Hankaluutta kertoa, mitä onkaan tullut tehtyä. Mikä oli reissussa parasta. Mitä tuli koettua. Valvoimme öitä hiplaillen, pussaillen ja jutustellen. Minusta alkaa tuntua siltä, että tunnen hänet hyvin.
Nyt voin sen paljastaa, että olen kovin ihastunut. Hymähtelen itsekseni muistellessani Juhan kertomia puujalkavitsejä. Töissäkin aika kuluu nopeasti ajatellen, mitä kaikkea uusissa lakanoissa voisi leikkiä.
Ja niistä lakanaleikeistä. Emme ole vielä päässeet yhdyntähommiin asti. Kaikki on sujunut hyvin siihen asti, kun kumit ovat tulleet mukaan kuvioihin. Tämä on johtanut minun ennen kokemattoman suureen kiimaan, jota ei todellakaan ole lievittänyt erinnäiset seksikeskustelut vieraani kanssa. Vaikka saan nautintoa sormi- ja suuhiplistä, kikkeli se kuitenkin vie voiton kahdesta edellisestä. Niinpä tällä hetkellä nytlkytän jokaista puuta ja harkitsen naapurini Erkin, 57, raiskaamista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti