En ole koskaan ollut sitä mieltä, että hormonit vaikuttaisivat erityisemmin mieliaalaani. Kuitenkin viime viikko sai minut ajattelemaan toisin. Eksän näkeminen laukaisi tunnemylläkän. Kuitenkin sain muutaman vollotuskohtauksenkin. Hyvin typerissä tilanteissa. Kampaaja oli päällekäin varannut hiustenleikkuun, joten en päässyt kuontalohoitoon. Porasin päästyäni kotiin. Noloa.
Itseasiassa viime päivinä minulla on ollut oikein kivaa. Työasiat alkavat olla järjestyksessä. Enkä ole miettinyt Eksää. Uskon nyt menkoista johtuvaan mielialan horjahteluun, kun katson, miten lyhyessä ajassa olen ehtinyt murehtia ja iloita niin monista asioista.
Toivon vähän lisää ilon aiheita, sillä tarkoituksenani on laittaa tanhutamineet ylle ja lähteä heiluttelemaan helmoja. Kiinnostus työkaveriani kohtaan on hiukan lisääntynyt, kun utelin herrasta yhteisiltä tutuiltamme. Ainoa pieni turn off on, että hän on eronnut vähän aikaa sitten pitkästä suhteesta. Jos mies kiinnostaisi enemmänkin, olisi aika todennäköistä, että saisin turpaan. On nimittäin ihmisiä, jota eivät suhteen jälkeen etsi heti uutta. Sitten on taas niitä, jotka eivät voi olla seurustelematta. Toivon, ettei kyseinen miekkonen ole kumpaakaan noista.
Sen sijaan toivon, että hän ainakin jollain tasolla käy kuumana allekirjoittaneeseen. Olen nimittäin seksuaalisesti aika latautunut. Viime kerrasta on jo pari kuukautta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti