Luftslott

Niinhän sitä luulin, että viimeisin jakamani kertomus olisi viimeinen Kaverin kanssa ainakin vähään aikaan. Väärin luulin, sillä törmäsin mieheen vahingossa yksi päivä. Kahviteltiin siinä sitten minä, Kaveri ja muutama muu. Kaveri yritti saada muita juhlimaan hänen kanssaan illalla, mutta kukaan ei oikein ollut innostunut asiasta. Kun muut menivät tilaamaan pikkupurtavaa, istuimme miehen kanssa kaksin. Hän ehdotti, että voisi tulla luokseni, mikäli mitään iltapuuhia ei saa suunniteltua. Vaihdoimme kahvittelujen päätteeksi hätäisesti puhelinnumeromme.

Suunnittelematta päädyin hiprakoitumaan. Kaveri kutsui itsensä ja pari muuta yhteistä ystävää luokseni. Suunnittelematta siksi, että kuvittelin jonkin aikaa viettäväni hiljaisen illan miekkosen kanssa kaksin. Hän on kuitenkin ehtinyt jo lupautua ystävänsä seuraksi kuppilaan. Kaveri sitten kutsui muut luokseni, jotta hänellä olisi syy tulla viettämään iltaa kanssani. Hiukan erikoinen kuvio, mutta oli kyllä todella hauskaan.

Baarissa varmaan kaverit ihmettelivät kun kävin pari kertaa syöpäkääryleellä Kaverin kanssa, vaikken polta. Saatan kyllä olla asiassa vähän vainoharhainen. Pöydässämme vain oli koko ajan niin paljon porukkaa, ettemme voineet rauhassa hioa pelisuunnitelmaamme. Sanoin miehelle, että lähtisin ensiksi. Hän voisi seurata perässä. Kaveri ei kuitenkaan humalaltaan jaksanut odotella niin kauan kuin aluksi pyysin.

Tällä kertaa emme valvoneet aamuun, kuten aiemmin. Olimme molemmat aika humalassa. Pussailimme ja hiplesimme vähän aikaa. Kaveri sanoi pitävänsä minusta. Korjasi tykkäävänsä minusta todella paljon. "Kyllä sinäkin minusta vähän tykkäät." "Niin tykkäänkin." Hän hymyili vastaukselleni ja käänsi päänsä. Luulen, että se oli lause, jonka hän samaan aikaan halusi kuulla ja olla kuulematta. Meidän pieni romanssi on niin utopistinen. Hän on ystäväni tuore eksä ja muuttamassa parin viikon sisään muualle. Minulla on jotenkin sellainen kuva, että molemmat haluaisivat jotain enemmä, mutta kumpikaan ei uskalla sanoa sitä. Liikaa muuttujia. Silti meillä on niin hauskaa yhdessä. Kikattelen kuin pikkutyttö kun kävelen keskustassa ja muistelen keskustelujamme.

Kaveri vietti luonani koko päivän. Makoilimme alasti sängyssä iltaan asti. Välillä juteltiin. Sitten halailtiin. Kohta kiehnättiin kuin mitkäkin teinit. Minulla oli menkat, joten emme päässeet kovin pitkälle touhuissamme. Kiima oli sitäkin pahempi. Mielestäni on ihan uskomatonta, miten rentona pystyn olemaan jonkun kanssa niin nopeasti. Olemme tavanneet kolmesti kaksin, ja siinä me olimme pitkällämme hipeltämässä toisiamme - ilman mitään huolia. En ole vähään aikaan ollut niin iloinen.

Nyt lähden onneksi lomailemaan muutamaksi päiväksi ystävieni kanssa. Saa nähdä, miten tässä nyt käy. Taas rivien välistä luettuna piti olla viimeinen kerta kun tapaamme näissä merkeissä. Mutta mitä kaksi ihmistä, joilla ilmeisesti järki ei ole huutanut kovaa viime aikoina, tekevät. En tiedä. Tässä hattarassa on kiva olla, mutta tällaiset pilvilinnat eivät ole luotu kestämään.