Blogi

En muista, olenko kertonut, että minulla on ollut aiemminkin blogi, joka käsitteli sinkkuelämääni. Se vain kävi aika raskaaksi, koska tunsin monien ymmärtäneen minua väärin. Lisäksi jossain vaiheessa tuntui, etten tehnyt sitä itseni takia. Aloitin blogin muuttaessani uudelle paikkakunnalle, joten sydänystävät eivät olleet lähellä. Silloin tarvitsin kanavan, missä avautua tuntemuksistani. Olin myös eräänlaisessa murroksessa elämäni suhteen. Joitain kuukausia myöhemmin aloitin tämän blogin, ja kerroin siitä muutamalle vakkarilukijalle.

En poistanut edellistä blogia kokonaan. Jätin sen itselleni salasanan taakse. Viimesestä vanhan päiväkirjan postauksesta on noin vuosi. En ole lukenut vanhoja tekstejä ollenkaan, mutta pari päivää sitten päätin tutustua teksteihini. Voin sanoa muuttuneeni todella paljon parissa vuodessa. Vaikka lihalliset nautinnot ovat edelleen minulle tärkeitä, huomasin, minkälainen pakkomielle seksi minulle on vielä muutama vuosi sitten ollut. Tajuan nyt paremmin sitä, miten jotkut saattoivat loukkaantua kirjoituksistani.

Ihmettelen toisaalta sitä, miten jaksoin kuukausia tapailla miestä, joka käytöksellään osoitti, ettei oikein ollut kiinnostunut minusta. Suhteessa oli myös ongelmia makuuhuoneenpuolella. Aika on kullannut muistot, sillä olin unohtanut, kuinka ahdistavaa aikaa vietin kyseisen miehen kanssa. Myöhemmin tiedän kaiken johtuneen miehen pahasta masennuksesta, joka johti lääkeriippuvuuteen. Nyt hänellä on onneksi kaikki hyvin. Hänellä on upea avovaimo, ja mies vaikuttaa löytäneen oman paikkansa.

On ollut myös terapeuttista tutustua omaan elämään tavallaan ulkopuolisen silmin. Minähän kuitenkin kirjoitin tekstejä myös lukijoille. Olen elänyt omaa elämääni uudestaan. On asioita, jotka olin ehtinyt jo unohtaa - niin hyvässä kuin pahassa. Muistan nyt ne hyvät ominaisuudet joissain ihmissuhteista, jotka jälkikäteen tuntuivat ajan haaskaukselta. Toisaalta taas muistan, miksi jotkut suhteet eivät vain toimineet. Ihmettelen, miksen ole jo aiemmin lukenut tekstejäni. Ne ovat tehneet hyvää, nyt kun yritän unohtaa Eksän kokonaan. Olen alkanut ymmärtää, kuinka jojoiluni Eksää kohtaan on johtunut vain siitä, että olen laittanut hänet mielikuvitusmaailmassani jalustalle. Aika kultaa muistot tässäkin.

Miksi aloitin vanhojen kirjoitusten lukemisen? Harkitsin niiden siirtämistä tähän blogiin. Mutta en taida tehdä niin. Mielestäni ne eivät edusta enää sitä, mitä nykyään olen. Ne tapahtumat vain ovat tehneet minusta tällaisen.